Näköala : Suomen kirjallisuuden vuosikirja 3

Näköalan syysnumeron aloittaa Toivo Pekkanen - runoilijana. »Lähtö matkalle» merkitsee samalla tunnetun prosaistimme paluuta kirjallisuuteen vaikean sairauden jälkeen. Kotimaan kirjoilijoista on huomion kohteena myös T. Vaaskivi; tri Holger Lybäckin tutkimus hänen tuotannostaan on antanut Yrjö Kivirinteelle aiheen henkilökohtaisen muistelman kirjoittamiseen. Lyrikan osalta on syytä panna merkille näytte Helvi Juvosen syksyllä ilmestyvästä kokoelmasta sekä Aale Tynnin keväällä, nyt julkisuuteen saatettu promootioruno. Tämänkertaisena proosanäytteenä on nuoren Pentti Holapan novelli »Max».

Ulkomaisesta kirjallisuudesta Näköala on poiminut tähtikuvia, menesi viisi keskeistä, viime vuosikymmeninä voimakkaasti vaikuttanutta kirjailijaa. Ranskaa edustavat André Gide ja eksentrikko Malraux, edellisen uudistajanpyrkimyksiä käsittelee Joose Tyynen tuore esittely. Vääränrahankäyttäjien poikkeavaisuutta, aikaisem, maisen huomiota herättäneestä »Taiteen psykologiasta» antaa J. A. Hollo lukijalle selkeän ja avaran näkemyksen. Saksaksi kirjoittaneen Franz Kafkan jyrkästi erikoislaatuista, uraauurtanutta tuotantoa valaise Martti Terhon tutkielma sekä Kafkan keskeinen novelli »Nälkätaiteilija». »Hymyilevää julmuutta» on luonnehitiva nimenä Eila Pennasen ilmeikkäässä esseessä Ivy Compton-Burnettistä, jonka tuotanto Englannin nykykirjallisuudessa kulkee aivan yksinäistä tietä. Ruotsin modernismin klassikoista Gunnar Ekelöfistä sekä Kai Laitinen hahmottelee tämän kokonaiskuvan.

Katsauksissa sekä arvosteluosastossa tarkastellaan koti- ja ulkomaista päivänkirlallisuutta.