Näköala : Suomen kirjallisuuden vuosikirja 2

Lyriikan runsauden takia muistuttaa Näköalan kevätnide melkeinpä antologiaa — itse asiassa se onkin sangen edustava valikoima nykyhetken suomalaista runoa, tekijöinä Kirsi Kunnas, Aale Tynni, Arvo Hormia, Viljo Kajava ja Lauri Viita sekä ensiesiintyjänä Lea Pennanen. Runouden päivänkysymykset ovat ensi sijalla myös esseesäiliössään: tunnetun lyyrikon isällisen-huolestunut «avoin kirje nuorille runoilijaveljilleen aloittaa keskustelun, ja asiaa valaisevat rinnakkaisesti Rabbe Enckellin persoonallissävyinen essee sekä Ruotsin 40-luvun kirjallisuutta käsittelevä artikkeli, jonka on kirjoittanut Annamari Sarajas. Viime numeron katsausarjaan täydentää Unto Kupiainen «Runon vuosikymmen», ja Aaro Hellakoski avaa esseessaan Sarkian lyhyestä «Muodonvaihdos-runosta odottamattoman laajat näkymät. Proosarunouttamme esittelee täällä kertaa Kauko Kareen tutkimla Eila Pennasen tuotannosta; yksi alkuperäinen ja yksi käännösnovelli (Jules Supervielle) edustavat tiedapproosaa.
Professori J. A. Hollo tarkastelee mukana ollen täydellä asiantuntemuksella kirjallisuutemme tutkimuksessa keskeistä ja keskustelua herättänyttä teosta, prof. Rafael Koskimiehen «Elävä kansalliskirjallisuutta».
Neljätöista syksyn ja kuluvan kevään kirjaa saa arvosteluosastossa esittelynsä; arvosteluosaston ja koko viime numeron herättämää mielenkiintoa todistavat uuden keskusteluosaston viisi vilkasta ja kiivaastikin sivua.