Nalle Österman : Megajyrä

Toimittaja-kirjailija Nalle Östermanin (s. 1973 Helsinki) lokakuussa 2021 julkaistu esikoisromaani Megajyrä saattaa olla koko suomalaisen kirjavuoden eriskummallisin, puhuttelevin ja viihdyttävin kirja, joka ei jätä yhtäkään lukijaansa varmasti kylmäksi.

Megajyrä jyrää nimittäin allensa kaiken keskinkertaisuuden ja normaalin ihmisen järjen hivenenkin. Se on lopulta kertomus turhautuneen miehen rakkauden etsinnästä ja vapauden kaipuusta. Teos on samalla myös kurkistus kotimaisen musiikkihistorian hämärien verhojen taakse. Se vilisee julkimoita ja kaiken maailman oman elämänsä sankareita.

Megajyrää voi kuvailla aikuisten saduksi ja surrealistiseksi satiiriksi, joka yhdistelee dystopiaa, mielipuolisuutta, kaaosta, todellisuutta ja taruja absurdiuden kautta eriskummalliseksi keitokseksi, jota on jo ehditty verrata sellaisiin oman aikansa merkkiteoksiin, kuten Hunter S. Thompsonin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa (1971) -kulttiklassikkoon sekä Mihail Bulgakovin ikivihreään Saatana saapuu Moskovaan (1969).

Samalla Megajyrä on kuitenkin myös kertomus suomalaisesta sisusta, sitkeydestä ja hulluudesta. Se pyrkii sanoittamaan lihaksi ja tunteiksi sellaisten miesten ajatukset, jotka on syystä tai toisesta hylätty, heitetty tai siivottu normaalin sivistyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Sen sijaan, että Österman olisi turvautunut äärimmäisiin tekoihin, kirjoitti hän tuntemuksistaan kirjan, joka naurattaa, itkettää, vihastuttaa, ihmetyttää, provosoi, haastaa sekä pakottaa lukijan pohtimaan elämän peruskysymyksiä itse.

- Halusin tarjota lukijalle väkevän lukuelämyksen enkä mitään tasaisen harmaata keskinkertaisuutta, keskiluokkaisuutta ja turvallisuutta, mitä suomalaiset kirjamarkkinat tuntuvat tänä päivänä olevan pullollaan, luonnehtii Österman teostaan itse. - Minähän olen Kontulasta.

Ei ihme, etteivät perinteikkäät kotimaiset kustantamot nähneet Megajyrää julkaisukelpoisena. Sen sijaan teoksen julkaisijana toimii Like Kustannuksen entisen kotimaisen kirjallisuuden kustannuspäällikön Arto Leivon (s. 1959) pienkustantamo Frank Cray Publishing. Saman Leivon, joka luki Likellä vuoteen 2006 asti keskimäärin tuhat käsikirjoitusta vuodessa, joista Like kustansi vuosittain noin 30-40 nimikettä.

- Se on vi**n hyvä kirja, näin lyhyesti sanottuna, perustelee Leivo rohkeaa ratkaisuaan. - Se sai jopa tällaisen vanhan jyrän nauramaan moneen otteeseen. Kirja toimii alusta loppuun asti pärähdyttävästi. Samalla se on myös mahtavan selkosanaisen yhteiskuntakriittinen ja riittävän ilkeä.