Ohto Manninen : Viipuri menetetty! : rintama horjuu 1944

Takakansi

Kuvaus Suomen sotahistorian suurimmasta katastrofista ja sitä seuranneesta torjuntavoitosta

Suomalaiset eivät ole puolustaneet mitään aiempia taistelualueita yhtä sitkeästi kuin Viipurin edustaa. Korsut avasivat voimakkaan sivustatulen. Kellareista, ullakoilta ja talojen ikkunoista ampuivat suomalaiset konepistoolimiehet, kerrottiin puna-armeijan Krasnaja Zvezda -lehdessä tuoreeltaan 1944.

Viipurin puolustus romahti 20.6.1944 ja puna-armeija vyöryi kaupunkiin. Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista paenneet sotilaat olivat järkyttyneitä: miksi ja miten Viipuri sortui? Suomen historian suurin sotatukokuva on synnyttänyt ristiriitaisia käsityksiä ja legendoja. Kirjassa punnitaan suomalaisin ja venäläisin lähtein perustuen, mitä Viipurissa tapahtui ja miten Suomen kohtalo ratkaistiin.

Ohto Manninen (s. 1943) on filosofian tohtori ja historiantutkija, joka on perehtynyt erityisesti Suomen vaiheisiin toisessa maailmansodassa. Manninen on toiminut sotahistorian professorina Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Kyösti Raina (s. 1932) on Viipurin sotahistoriaan perehtynyt harrastajatukija. Rainila vietti kymmenen ensimmäistä elinvuottaan Viipurissa ja koki itse Viipurin menetyksen.

Esittely

Viipurin menetyksestä tulee kesäkuussa kuluneeksi 70 vuotta

Viipurin puolustus romahti 20.6.1944 ja Suomen toiseksi suurin kaupunki menetettiin muutamassa tunnissa puna-armeijalle. Miksi ja miten Viipuri sortui"

Suomen sotahistorian suurin sotatrauma ja sitä seurannut torjunta ovat synnyttäneet ristiriitaisia asiakirjoja ja lukuisia legendoja. Arvostettu sotahistorioitsija Ohto Manninen ja Viipurin-tuntija Kyösti Rainila punnitsevat keskustelevassa kirjassaan kertomusten paikkansapitävyyttä.