Oiva Ketonen : Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus

Ihmisellä on luonnostaan jonkinlainen olevaista koskeva kokonaisnäkemys. Siihen hän on kätkenyt toivonsa, pelkonsa ja syvimmät tavoitteensa, sanoo professori Oiva Ketonen teoksessaan. Tälle luontaiselle varustukselle emme kuitenkaan anna maailmankatsomuksen nimeä. Maailmankatsomus on olennaisesti enemmän: se on kulttuuri-ihmisen varustus, jonka avulla elämän aatteellinen taistelu voitetaan tai hävitään. Maailmankatsomukseksi saan ihminen tulkitsee sitä mitä hän ihmisenä sisimmässään on.

Prof. Ketonen käsittelee kirjansa alkuosassa maailmankatsomusmenten perusmalleja. Ehkä vanhin näistä maailmankatsomuksista, jotka yhä ovat kulttuuriimme piirissä vaikuttavia voimia, edustaa antiikin Kreikan materialistinen filosofia. Toisen ja aivan erilaisen perust mallin, jonka merkitys on ollut ainakin yhtä suuri, antaa meille Platonin filosofia. Ja kolmas on Aristoteleen naturalismi. Näiden kreikkalaisten perusmallien jälkeen seuraa neljäs vanhan ajan maailmassa syntynyt ja edelleen elävänä vaikuttava perinne, kristinusko.

Teoksen loppuosassa tutkistellaan uuden ajan järjestelmiä, modernin ihmisen maailmaa. Tällöin tarkastellaan lockelaista valistusfilosofiaa ja Porthania, Hegelin idealismia ja Snellmania, dialektista materialismia, kehitysopin näkökulmaa, uustomismia, eksistentialismia, loogista empirismiä ja analyttistä filosofiaa sekä elämän ja ihmisen kosmista ongelmaa.