Olavi Koistinen : Mies joka laski miljardiin : novelleja

Raimo seisoi Maisa Poskiparran takana ja kuunteli tämän läpitunkevaa sopraanoa kuin yksittäistä taideteosta. Maisa Poskiparta oli kiharahiuksinen, nopeälyinen ja pitkähamainen. Luvun 1191001 kohdalla Raimo katsoi Maisan harso­paitaa sopraanorivistössä, nätti paita, sirot olkapäät, nätti luku jossa paljon ykkösiä, kuin limonadipullon suusta avattaessa nousevaa usvaa. Maisan harso­paita oli siitä lähtien 1191001 ja oikeastaan myös Maisa ylipäätään.

Elämässä pitää olla tavoitteita. Raimon tavoite on laskea miljardin päivässä. Tapa on tullut jo lapsena ja jotenkin jäänyt päälle. Jokaisella asialla Raimon elämässä on luku, jokaisella ajatuksella sarjanumero: Metallinen vessapaperiteline: 1256733. Rooman lennon lähtöportti: 1141001. Kolmen tien risteys, kävelijöille liikennevalot, niiden takana autoliike: 1219889. Pitää ostaa raejuustoa ja kiiviä: 2307454. Nyt se kiivi perkele unohtui: 2307499. Vaimokulta: 1191001.

Kaikki on Raimon elämässä järjestyksessä, kunnes hän eräänä iltana juo kotonaan yksin viskiä ja kuuntelee Dire Straitsia, ja kun hän aamulla herää autoliikkeeseen, hän ei enää muista mihin numeroon illalla jäi.