Olavi Paavolainen : Kolmannen valtakunnan vieraana - rapsodia. Risti ja hakaristi; uutta maailmankuvaa kohden

Kolmannen valtakunnan vieraana
Rapsodia
Risti ja hakaristi
Uutta maailmankuvaa kohti
VALITUT TEOKSET III

Nykyään on olemassa suunnattoman laaja aineisto Natsi-Saksan rikoksista: yksittäinä Nürnberging pääoikeudenkäsittelyn asiakirjat käsittävät 42 vankkaa osaa. Mutta vuonna 1936, jolloin Olavi Paavolainen kirjoitti kuuluisimman rapsodiansa »Kolmannen valtakunnan vieraana» tarvittiin profeettaa hakemaan niitä kaikkoa seuraisi siitä vasta hiljan maailmanpolitiikan keskipisteeksi joutuneesta Saksasta, jonka yksi mies, Adolf Hitler oli alistanut tahdottomaksi välikappaleekseen. Kun Paavolainen kirjoitti rapsodiansa ei Itävallan »Anschlussia» osattu vielä aavistaa eikä Hitlerin myöhemmistä suunnitelmista tiedetty mitään. Sitäkin hämmästyttävämpää on nyt jälkeenpäin havaita, kuinka profeetallisesti Olavi Paavolainen jo tuolloin saattoi ennustaa tulevat tapahtumat, kuinka merkillisen terävästi hän tulkitsi Hitlerin valtakunnan pelottavan, demonisen ja pohjattoman tyhjyyden ytimen. Paavolaisen kirjailijan tehtävää vaikeutti vielä se, että hän meni Saksaan ikäänkuin paraatioiven kautta — tutustumisen vieraana — eikä omien sensa mukaan saanut nähdä mitään siitä rotuvainosta ja poliisiterroista, jota jo tuohon aikaan oli Saksassa, muita jota kaikkiin toaviin pyrittiin salaamaan ulkomaalaisilta tarkkailijoilta. Kuitenkin on ilmeistä, että Paavolainen kolmessa ansiusta käsittelevässä teoksessaan — »Kolmannen valtakunnan vieraana», »Risti ja hakaristi» (joka ilmestyi 1938) ja »Lähtö ja loitsu» (1937) — onnistui paremmin kuin ulkomaalaiset korkean luokan tähtireportterit ja poliittiset kommentaattorit aikalais potissa teoksissaan. Dokumentti sisältyi Paavolaisen ennen kaikkea henkiseen persoonallispäma: mikä on natsismin todellinen olemus, miksi se viehättää, kuinka se suoritti kirjailijain ja in ansan osuudella profeetan analyysi. Vain tätä perusprobleemia erittelemällä Paavolainen saattoi sanoa jotakin natsismi synnyttäneestä, ja hänen aavistuksensa tulevassa ulottuessa taistelussa kahden vastavoiman Gogin ja Magogin välillä toteutui hämmästyttävän tarkkaan. (Jatkuu etulehdessä)