Olli Airola : Kymenkartanon linnoitus - Kyminlinna

Keväällä 1791 päätti Venäjän keisarinna Katariina II rakentaa Pietarin turvaksi linnoituksen, jonka piti torjua vihollinen ikuisiksi ajoiksi. Siitä piti tulla täydellinen linnoituskaupunki vallihauttoineen, pattereineen, kasarmeineen, sotasatamineen ynnä muine tarpeellisine laitteineen. Näin kasvoi lähelle Kotkaa, vanhan historiallisen Kymenkartanon paikalle, Kyminlinna, jonka rakennuskomplekseihin saattoi sijoittaa 7000 miehen vahvuisen armeijan. Kyminlinnaa ei kuitenkaan koskaan rakennettu aivan valmiiksi. Tuli Suomen sota, joka siirsi rajan Kymeltä kauaksi aina Tornionjoelle asti. Linnoitus, josta piti tulla valloittamaton, olikin valloittamaton — valloittajien puuttuessa. Oli siis tehty suunnattomasti turhaa työtä. Vähin erin työt lopetettiin kokonaan ja elämä Kyminlinnassa painui syrjävaruskunnan loistottomaan turvallisuudentunteeseen.

Entä Kyminlinna tänään? Suunnitteilla on maakuntamuseon perustaminen Kyminlinnan vanhaan linnoitukseen. Historiallisesta muistomerkistä on tulossa merkittävä matkailunähtävyys.