Olli Jalonen : Poikakirja

Takakansi

Näin minä opin maailmasta että siinä on asioita joita ei puhuta kenenkään kanssa.

Näin minä opin että elämää tämä vain on eikä riisiryynipuuroa.

”Heti tunnin alussa opettaja käskee Elefantin ulos luokasta käytävään häpeämään.
Mies on selkärankainen eikä lapamato, opettaja sanoo ja katsoo rivi riviltä meistä jokaista. Yritän istua paikoillani täysin liikkumatta ja olla miehen näköinen.”

Kertomus 1960-luvun Suomesta koulupojan silmin on hypnoottinen lukukokemus. Herkkien, latautuneiden yksityiskohtien kautta Olli Jalonen piirtää kuvaa sodan arpeuttamasta Suomesta vanhan ja modernin leikkauspisteessä.

Esittely

Kertomus 1960-luvun Suomesta koulu pojan silmin on hypnoottinen lukukokemus

Olli on tavallinen kansakoulupoika, joka lukee Pikku Jättiläistä, pelaa Fortunaa ja rakentelee kaverien kanssa omatekoisia pommeja. Sisaria on neljä, Anna-Liisa ja kaksoset ovat vanhempia, Pienivuoden nuorempi. Pieni ei käy koulua ja on erilainen kuin muut. Kuusikymmenluvun todellisuuteen kuuluvat jatkosodan arvet yhtäitsestään selvästi kuin Animalsin House of the Rising Sun. Suurvaltojen Mars-lennot muovaavat poikien tajuntaa siinä missä opettajan Suur-Suomi-fantasiat.

Koulupojan yhtä aikaa universaaliin ja aikaan sidottuun maailmaan kuuluvat niin tytöt ja rakkaus kuin välituntien armoton kenttäoikeus. Linja-autossa matkaa näyttelyvalas, haudat sortuvat sorakuoppaan. Kaikki on totta ja läsnä, eikä salaisuuksia paljasteta kenellekään.