Olli Lehto : Tieteen aatelia : Lorenz Lindelöf ja Ernst Lindelöf

Takakansi

Kaksoiselämäkerta isästä ja pojasta

Lorenz Lindelöf (1827–1908) on huikea esimerkki säätykierron nopeudesta 1800-luvun Suomessa. Rahvaan parista nousseen kappalaisen pojasta tuli tunnettu matemaatikko, yliopiston rehtori, valtiopäivämies ja aatelinen. Kohoaminen yhteiskunnan huipulle perustui luontaiseen lahjakkuuteen ja tietoon, jota hän kartutti ulkomaanmatkoilla ja läpi elämän jatkuneella itseopiskelulla.

Lorenz Lindelöfin poika Ernst Lindelöf (1870–1946), »Suomen matematiikan isä», on saanut pysyvän sijan matematiikan historiassa. Suomessa hänet muistetaan ainutlaatuisen uhrautuvasta työstään opettajana. Hän loi funktioteoreettisen koulukunnan, jonka hänen oppilaansa nostivat maailmanmaineeseen. Syntynyt tutkimusperinne elää yhä 2000-luvulla. Jälkipolviakin Lindelöf puhuttelee ohjeella: »Matematiikka on kaunista taidetta, ja matemaatikon pitää työssään asettaa itselleen samat vaatimukset kuin taiteilijan.»

Kertomus Lindelöfin elämästä on myös kuvaus tietoyhteiskuntamme tärkeästä varhaisvaiheesta.

Esittely

Kaksoiselämäkerta isästä ja pojasta.

Lorenz Lindelöf (1827-1908) on huikea esimerkki säätykierron nopeudesta 1800-luvun Suomessa. Vaatimattoman kappalaisen pojasta tuli tunnettu matemaatikko, yliopiston rehtori ja kolmea säätyä edustanut valtiopäivämies. Hänen menestyksensä perustui paitsi kyvykkyyteen myös vaivalla hankittuun koulutukseen.

Poika Ernst Lindelöf (1870-1946) on saanut pysyvän sijan matematiikan historiassa. Hän omistautui urallaan yliopistolliselle opetukselle ja loi maineikkaan funtioteoreettisen koulukunnan. Kertomus Lindelöfi en elämästä on samalla kuvaus tietoyhteiskuntamme tärkeästä varhaisvaiheesta.