Olli Turunen : Hyvin. Hallittu. Rakenne. Muutos

"Voi, ne on nähtävä, nämä naamiot, joita ihmiset kantavat avaran opaalinhohtoisen taivaamme alla, ja kun he kävelevät ja liikkuvat, töhrittyinä räikein värein, surkeina ja säälittävinä sateessa, kumartelevina ja matelevina hahmoina, jotka ovat samalla kertaa sekä julkeita että arkoja, murisevat tai haukkuvat, kimein falsettiääniin tai kovin metallisin äänin, ja joilla on kaameiden hirviöiden pää ja ärsytettyjen eläinten odottamattomat, hillittömät liikkeet. Inhottavaa ihmiskunta aina liikkeellä pois heitetyissä vaatteissa joissa hönttävät kuin naamioista revityt hellyt. Sitten näin asiat suurissa mitoissa ja sydämeni lyönnit tihenevät ja jäseni vapisevat ja minä aavistin näiden kieroutumien valtavuuden ja odotin modernin hengen tuloa. Uusi maailma kohosi minun eteeni" (J.E.)