Olof Lagercrantz : Ensimmäinen piirini

"Voimallinen lukukokemus, monikerroksinen mielen lähtölaskenta", toteaa Timo Hämäläinen Helsingin Sanomissa arvioidessaan tätä tähtikirkasta muistelmateosta.

"Ensimmäinen piirini" vertautuu lähtökohdiltaan osin Danten Jumalaiseen näytelmään, osin Joseph Conradin Pimeyden sydämeen; ne toimivat tiennäyttäjinä Lagercrantzille matkalla oman lapsuuden helvetin tuskanta täyteisiin esikartanoihin. Pikku Olof on maailman keskellä, ahdinkoon patirakraatti, jossa isän oli pakko kurittaa poikaa joka päivä tämän "panssiissiuuden" takia. Naisten tämä maailma ei ollut. "Kun ajattelen suku ni naisia, minut täyttää heti rajaton rakkaus ja kauhu, sekin rajaton", sanoo Lagercrantz. Näissä muistelmissayksityisestä kasvaa yleistä, paljastuu yhteiskunnan pimeyden ydin.
Lagercrantz pitää peiliä itsensä ja lukijoiden edessä; se on mielettömyyden kuvastin. Kun ensimmäinen piiri on kuljettu eletään vuotta 1934. Nuori Lagercrantz on julkaissut ensimmäiset runonsa ja kokenut ensimmäiset rakkausrunsa, sisar on juuri ottanut itsensä hengiltä ja Euroopassa on tehtävä valinta Hitlerin ja Stalinin, Pirun ja Beelsebubin välillä.