Oscar Parland : Muuttumisia

Romaanikirjallisuuden tärkein aihe on aina ollut miehen ja naisen välinen rakkaus. Useimmiten tämä tunne ei kuitenkaan muodostu ihmiselämässä kohtalokkaimmaksi. Jokaisella meistä on syntymästä saakka kohtalon määräämät siteet, jotka kiinnittävät meidät sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen, ja toiminnassamme kuvastuvat oman aikamme elämänkatsomukset, ajan henki ja miljöö. Naisten suhde sukuun on läheisempi kuin miesten, äidistä tyttären ulottuu katkeamaton ketju sukupolvesta toiseen, kun taas miehet ovat irrallisempia, itsenäisempiä. Naisten suhde sekä vanhempiin että lapsiin on siksi kiinteämpi, olennaisempi kuin miehen, ja koituu usein hänen elämänsä murhenäytelmäksi.

Psykoanalyysi on laajentanut vanhempien ja lasten välisten suhteiden kenttää. Myös romaanikirjallisuudessa tätä teemaa on usein käytetty, vaikka vanhemmuuden ongelmaa on käsitelty melko tunteita lapsia kohtaan ole tähän mennessä lähemmin analysoitu. 'Muuttumisia' on kirjoitettujuuri tätä ongelmaa ajatellen, siinä on haluttu taiteen olemuksen mukaisesti antaa yksityistapausten kuvastaa yleispätevää. Tarkoituksena ei ole esittää ainoastaan kertomusta kolmen sukupolven kohtaloista, vaan tunkeutua pintaa syvemmälle. Tällöin ei voida välttyä koskettelemasta ihmisen peruskysymyksiä, olemassaolon ratkaisemattomia ongelmia.

Yksi niistä kysymyksistä, joiden eteen lääkäri alinomaan joutuu ja joka on herättänyt myös laajempaa mielenkiintoa, on se, missä määrin ihmisen sielullinen luhistuminen johtuu psyykkisistä syistä ja missä määrin siihen vaikuttaa synnynnäinen taipumus. Myös tätä kysymystä käsitellään teoksessa.

Kirjan nimen olen halunnut kuvastavan ihmiselämän tuhatmuotoista arvoituksellisuutta: oleva muuttuu, eikä seiniä ole, jotka katsojaa ja muuttuvaa olotilaa — ihmisenkuorta, elämänkuorta — toisistaan erottavat. Elämä kulkee, kaikki toistuu, mutta aina uudelleen – tämä totuus tulee esiin jo muinaisten kreikkalaisten sukutragedioissa.

Oscar Parland