Osmo Tiililä : Oma pääsiäiseni : Hiljaisuutta pöydän ääressä

»Miten olenkaan jatkuvasti toivonut, että saisin vielä joskus ennen omaa kuolemaani Jumalalta armon saarnata pääsiäissaarna ylösnousemuksesta.» Sanat ovat professori Tiililän toissavuotisesta kirjasta »Ihmettelyä», jonka monista mietteistä on suora yhteys hänen uuteen teokseensa. »Oma pääsiäiseni» on persoonallinen ylösnousemuksen uskontunnustus. Hiljaisina hetkinä kirjoittaja on päässyt katselemaan sisäisin silmin tuonpuoleiseen todellisuuteen. Uskon tilalla häivähtää nyt näkeminen ja kokemus.
Silmiin eteen avautuu uusi maailma, ilmoituksen ja tietoon pohjautuva kuvitelmien ja aavistelujen valtakunta. Vielä ihmetellään ja vielä kysellään. Vielä palautuvat näköajan ajatukset maanpäälliseen aikaan, omiin ja toisten vajavaisuuteen, väärinkäsityksiin, laiminlyönteihin ja erehdyksiin. Miten vakava olikaan elinaikamme rauhtinen, miksi emme tehneet enemmän, miten saattoimme olla niin rauhallisia?

»Oma pääsiäiseni» on ainutlaatuinen teos uskonnollisessa kirjallisuudessamme, syvästi vaikuttava kokemus lukijalle. Tutun julistajan ääni on entinen ja kuitenkin uusi: vapaantuneempi, hiljaisempi, mutta yhtä ehdoton ja vaativa. Siinä on pääsiäisaamun kirkkautta.