Outi Heiskanen : Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika

Takakansi

Nostalginen aikamatka herättää pakahduttavasti eloon suomalaisten elokuvateattereiden nousun, loiston ja peruuttamattoman tuhon vuosina 1896–1965. Se tallentaa ensimmäistä kertaa yhdeksi kirjaksi alan rikkaan perinnön elokuvateatterien historian kautta, johon ovat lyöneet leimansa niin äänielokuvan murros, sodan varjot kuin television tuoma yleisökato.
Elokuvissakäynnin kulta-aika koettiin sotavuosina, jolloin lähes jokaista kotimaista elokuvaa kävi katsomassa vähintään 400 000 katsojaa. Huippuvuonna 1945 suomalaiset kävivät elokuvissa keskimäärin kymmenen kertaa. Nyt rakastetut elokuvateatterit Capitolista Salomeen ja Alhambraan Tuulensuunohon elävät enää kaihoisissa muistoissa.
Runsain anekdootein ja elämyksellisin kuvin varustettu teos tallentaa tuon koko Suomen yhteisen, kadonneen historian aina Helsingistä Rovaniemelle. Sen sivuilla elävät ajan elokuvat ja niiden intohimoiset katsojat, elokuville elämänsä omistaneet yrittäjät, tähinäyttelijät, ajan henki.

"Varmaa lienee, ettei kaupunkimme yleisö malta olla miehissä rientämättä katsomaan tätä kummaa kojeita!" - Uusi Suometar 1896

Esittely

Komeasti kuvitettu, elämyksellinen aikamatka herättää pakahduttavasti eloon suomalaisten elokuvateattereiden nousun, loiston ja peruuttamattoman tuhon vuosina 1896-1965. Se tallentaa ensimmäistä kertaa kirjaksi alan rikkaan perinnön elokuvateatterien kautta - mukana kulkevat elokuvat, tähtinäyttelijät, ajan henki.

Elokuvissakäynnin kulta-aikana sotavuosina lähes jokainen kotimainen elokuva sai ainakin 400 000 katsojaa. Huippuvuonna 1945 suomalaiset kävivät elokuvissa keskimäärin kymmenen kertaa. Nyt rakastetut elokuvateatterit Capitolista Salomeen ja Alhambrasta Tuulensuuhun elävät enää kaihoisissa muistoissa. Runsain anekdootein varustettu teos tallentaa tuon koko Suomen yhteisen, kadonneen historian.