Paavo Castren : Viisas valta : johtamisen paradoksit

Viisas valta yhdistää kuuden eri alojen asiantuntijan näkemyksiä johtamisesta, sen historiasta ja tulevaisuudesta, johtamisen oppimisesta, sen nykyvaatimuksista ja muuttumisesta. Kirjoittajat pohtivat johtamista ja nykyistä suorituskeskeistä työympäristöä kriittisesti, poleemisesti.

Paavo Castrénin artikkeli esittelee eurooppalaisen johtajuuden kehitystä. Lukija johdatetaan antiikin ihannejohtajiin, historian sotapäälliköihin ja menestyneisiin hallitsijoihin peilaten pohtimaan nykyjohtajan syntymistä ja olemusta. Historiasta voi – ja kannattaa – oppia.

Pekka Salmimies pohtii nykyajan johtamista psykologina. Asiantuntijuus ei enää riitä hyväksi johtamiseksi. Johtajan persoonallisuus on yhä tärkeämpi – ja ihmis-luotto-ominaisuutena entistä merkityksellisempi. Näitä taitoja on vaikea opettaa, kuten Kirsti Lonkaakin toteaa. Tärkeitä johtamisen osaamisalueita ovat riskien hallinta, yhteistoiminnalliset oppimismallit, konfliktien hallinta ja moninaisuuden sietäminen ja hyödyntäminen. Lonkan mukaan tällaisten asioiden oppiminen vaatii aivan uudenlaista innovatiivista pedagogiikkaa.

Esko Kilpi kuvaa yritystä elävänä systeeminä, sosiaalisena konstruktiona, jossa osaamisinvestointien merkitys on yhä kasvava. Kun alaiset joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta osaamisestaan ja tuottavuudestaan, yritys muuttuu yhteisöksi, jossa työntekijä tuntee saaneensa osaamiselleen lisäarvoa.

Miltä näyttää tulevaisuuden arki? Pitäisikö koteihin tuoda samoja johtamisoppeja ja teknisiä laitteita kuin yrityksiin? Näiden kysymysten ääreen astelee Mika Pantzar artikkelissaan "Elämän kaukosäätime". Risto Tainio puolestaan visioi, millaisia muutoksia tulevaisuuden Suomessa 20 vuoden kuluttua. Kuinka suomalaiset yritykset selviävät kansainvälistymisen ja tietoyhteiskunnan riskikäisitä vaateista?

Kirjan esipuheen on kirjoittanut Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen.