Pablo Neruda : Meren ja yön portit : runoja 1924-1973

Pablo Neruda on sanonut haluavansa luoda runoutta, jota jokainen voi ymmärtää ja joka sisällyttää piiriinsä kaiken, mitään kaihtamatta: "Niin olkoon se runous, jota etsimme, velvollisuudentuntoisten käsien hapon tavoin syövyttämää, savun ja hien kyllästämää, virtsan- ja liljantuoksuinen ... runous epäpuhtas kuin vaatekappale, kuin ihmisruumis: ruokarahoja ja häpeällisiä asentoja, työsänkyjä, hyväntuulen unta ja valvetta, profetioita, vihan ja rakkauden julistuksia, villejä eläimiä, viulunväris- kiisiä, idylliä, epäilyttisiä oppeja, kieltämisiä, epäilyksiä, väitteitä, riistuksia... Ja aikaamme milloinkaan unohtako melankoliaa, kulunutta sentimentaalisuutta, unohdetun ihmeellisen arvon ihania, epäpuhaita hedelmiä... Joka pakenee huonoa makua, lipeää liukkaalla jäällä."

Andien maininkiet, Pentti Saaritsan edellinen Neruda-suomennosten valikoima, on ollut käännösrunoutemme suuria menestyksiä, kiitetty ja luettu. Tämä uusien suomennosten nide on Andien maininkien tavoin läpileikkaus Nerudan koko laajasta runotuotannosta, painopiste on kuitenkin loppuvaiheen runoissa. Mutta se ei toista edellisen kokoelman sävyjä. Uutta ovat upeat synkät runot, pelon ja eksymisen, etsimisen ja yksinäisyyden tunnot.