Päivi Tapola : Ajan paino : jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä

Takakansi

Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari K. A. (Kustaa Anders) Tapola (1895-1971) toimi merkittävissä tehtävissä sekä Suomen puolustusvoimien että valtiollisen historian kannalta. Hän oli syntyjään lempääläläisen talonpojan poika, joka ylioppilaaksi tultuaan opiskeli lääketiedettä. Sota katkaisi opinnot vuonna 1918, ja seurasi vaikea päätös lääketieteen ja armeijan välillä.
Talvisodassa Tapola oli Kannaksen Armeijan esikuntapäällikkö, välirauhan aikana maavoimien esikuntapäällikkö ja operatiivisen osaston päällikkö. Jatkosodassa hän toimi Karjalan Armeijan esikuntapäällikkönä sekä 5. Divisioonan ja VI Armeijakunnan komentajana.
Sotien jälkeen Tapola työskenteli Sotakorkeakoulun johtajana, sotakoulujen tarkastajana ja jalkaväentarkastajana sekä toimi vielä monissa kyseisiin aloihin ja muissa julkisissa tehtävissä. Lukuisissa kirjoituksissaan ja puheissaan Tapola käsitteli maansa ja historiansa kysymyksiä monipuolisesti.
Monipuolisen työnsa ohdella Kustaa Tapola oli lämmin ja huolehtiva puoliso, isä ja isoisä, jolle perhe merkitsi tärkeintä käännekohtaa elämässä.

Kirjailija Päivi Tapolan isoisästäni kirjoittama elämäkertateos yhdistää julkisen ja yksityisen, työn ja perheen. Hänen aineistonaan ovat muun muassa K. A. Tapolan kirjoitukset ja kirjeenvaihto sekä aikalaisista ja läheisten kuvaukset ja muistelmat.

Kenraalimajuri K. A. Tapola on komentanut 5. Divisioonaa kesäheinäkuun raskaissa puolustustaisteluissa Syväriltä Pitkärantaan. Hän on divisioonansa kanssa koko taisteluvaiheen ajan saanut kestää vihollisen Aunuksen voimaryhmän raskaimman painostuksen, ankarimmat iskut. Hänen taitavalla johdollaan divisioona on itsepintaiskussa, sitkeissä taisteluissa viholliselle huomattavat tappiot ja pysäyttä viimein vihollisen etenemisen Pitkärannan seudulla. Itsepintaisesti se on pitänyt asemat, suorittanut suurin voimin tekemät läpimurtoyritykset, mutta silti rasittimpia tappioita aiheuttamatta. Näin hän vakiinnutt tilantteen Laatokan Karjalan tärkeimmällä operaatiosuunnalla sodan loppuun saakka.

Nimityspäätöseri kenraalimajuri K. A. Tapolan nimittämisestä 18.11.1944 Vapaudentristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.

Esittely

Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Kustaa Anders Tapola (1895–1971) toimi lukuisissa
merkittävissä tehtävissä, kuten divisioonan ja armeijakunnan esikuntapäällikkönä, RUK:n johtajana
ja puolustusministeriön osastopäällikkönä.

Talvi- ja jatkosodassa Tapola toimi johto- ja komentotehtävissä Karjalan kannaksella ja
Aunuksessa. Sotien jälkeen hän toimi mm. Sotakorkeakoulun johtajana. Hän oli
Sotilaspsykologisen seuran perustajia ja Korkeimman oikeuden sotilasjäsen. Työuransa ohessa
Tapola oli lämmin ja rakastava puoliso, isä ja isoisä, jolle perhe oli elämän tärkein kiinnekohta. Hän
oli moraalinen ajattelija, kirjoittaja ja puhuja.

Päivi Tapolan kirjoittama elämäkerta on paitsi henkilöhistoriallisesti kiinnostava myös
lämminhenkinen ja kunnioittava lapsenlapsen kuvaus isoisästään.