Panu Rajala : Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide

Takakansi

Onkohan kukaan kirjailijoistamme vedonnut niin moninaisiin ja vastakkaisiinkin lukijoihin kuin Juhani Aho? Hänestä ovat löytäneet ymmärtäjän niin aviovuoteen kylmyydessä valvovat naislukijat, ilotytön syliin eksyneet nuorukaiset, mustasukkaisuuden kalvamat miehet kuin maalaiskylän Matit ja Liisat.

Juhani Ahon elämän aikana suomen kieli kehittyi kirjallisuuden ja itsenäisen valtion kieleksi. Tämä kehitys keskiössään Panu Rajalan teos levittää näkymää kotimaisista yhteyksistä Ahon rooliin kirjallisuutensa uteliaisuuden maahantuojana, Ahon eurooppalaiseen vastaanottoon, Nobel-ehdokkuuteen ja ystäväpiiriin.

Juhani Aho on saanut Panu Rajalasta dramaattisuuksien ja taiteilijan ristiriitaisuuksien pyrintöjä ymmärtävän elämäkerran kirjoittajan. Rajala kuvaa kiihkeän ja kipuilevan ylioppilaan kehityksen arvonsa tuntevaksi ammattikirjailijaksi ja kansainvälisiä yhteyksiä luovaksi kulttuurivaikuttajaksi, joka ei pyydellyt anteeksi kirjoitustensa saati ihmissuhteittensa aiheuttamaa hämennystä. Rajala kirjoittaa kuin Ahon elämän keskeltä, milloin Järnefeltien salongista, Minna Canthin kodista, laajoilta polkupyörämatkoilta tai Pariisista maailmannäyttelyn vilinästä.

Esittely

Juhani Ahon syntymän 150-vuotisjuhlan pääteos on Panu Rajalan kirjoittama elämäkerta, joka haastaa tulkitsemaan Ahon elämää ja teoksia tuoreista näkökulmista. Rajala kuvaa kiihkeän ja kipuilevan keltanokan kehityksen sensaatiosta toiseen ajautuvaksi kohukirjailijaksi, jonka mukana kasvoivat niin moraalikriitikot, kustantaja kuin koko suomenkielinen lukijakunta. Aho eli moraalikeskustelujen keskellä ja samanaikaisesti hänen sanoiltaan odotettiin yhteiskuntaa "kohottavaa henkeä".

Juhani Ahon työ oli monessa mielessä uraauurtava: paitsi kielemme kehittäjä ja vaalija, Aho oli myös eturivissä tuomassa uusia eurooppalaisia äänenpainoja maamme kirjallisuuteen. Hänen teksteistään naislukijat löysivät ensi kertaa - miehen kertomana - oman elämänsä ristiriitojen ymmärtäjän.

Panu Rajala kirjoittaa kuin Ahon elämän keskeltä, milloin Järnefeltien salongista, Minna Canthin kodista tai Pariisista. Hän kuvaa nuoren Ahon vaikutusalttiutta ja lehtimiehelle sopivaa ryhmäluonnetta. Kirjassa tulee ensi kerran esiin Ahon ulkomainen vastaanotto ja karikkoinen tie Nobel-ehdokkuuteen.