Peder Sjögren : Mustat palmut

Valencian satamassa Graossa mellastaa pari sataa ranta­ jätkää. Heidän kruunaamaton kuninkaansa on norjalainen merimies Olofson, hänen tovereitaan mm. Luulaja, pieni Colet ja Kokki, ja heitä ahdasmielinen pappi Lasse vihaa yli kaiken. Siellä elävät amoraalinen Pepito, oikeamielinen poliisi Moro, joka ei katso ihmisten tekoja, vaan niiden vaikutteita, lemmenkaikoinen, lihava Ana Gorda ja hänen miehensä, joka ei milloinkaan voi olla puhumatta, anarkistinen huilunsoittaja, joka itsepäisyyttään haukuttuhil, hänen hiirenkasvoinen, lapsellisen viehättävä tyttärensä "miesrakasettu" Juan Maricon, bordellinjohtaja Hyttys­ Mari, hänen virolaisnukkalainen äitinsä, väistämiehlien je­ suittakonsili, ristinmerkkejã tekevã kapusitäti ja monta muuta. Sinne saapuu myös kaunis suomalainen tyttö Elin Pappila. Muutamalla sanalla mainittujen lisäksi me kaikki kuvaa tämän romaanin hämmästyttävän ihmisrikkautta – karkeasti väritettyä ja humoristista – sekä erityisesti sen yllättävää realismia. "Mustat palmut" on suurta aikalaisproosaa. Sen tapahtumat ovat yhtäältä Espaanjassa 1930-luvun puolivälissä, toisaalta missä hyvänsä siellä missä ihminen yksin ja hyvästä tahdostaan koettaa selviytyä väkivaltaisen maailman arjessa. Kirjailija, joka Espanjan sisällissodan ja sen jälkeen on hankkinut synkkää, alkuperäistä elämänviisautta, on antanut kerronnalle Gorkin koulutettujen kulkureiden, 'marginaalien, perinteet yksinkertaisesti "tulitikkukynä lainaajien" puhtaaksi ihmisrakastelija.