Pekka Jaatinen : Kuolema Suursaaressa

SIGNE MENEE SYKSYLLÄ 1942 TOIMISTOLOTOTAKSI SUURSAAREEN. HÄN OSAA SEKÄ RUOTSIA ETTÄ SAKSAA JA KUMPKINKIN KIELITAITO ON TARPEEN. SIGNEN PARAS YSTÄVÄ ON MUONALOTTA IRENE. HEIDÄN KESKINÄISIÄ VÄLEJÄÄN HIERTÄÄ SE, ETTÄ MOLEMMAT TUPPAVAT IHASTUMAAN AINA SAMAAN MIEHEEN. KUNITSA ON NEUVOSTOLIITTOLAINEN DESANTTI, JOKA ON ONNISTUNUT TUNKEUTUMAAN SAAREEN SUOMALAISEKSI VÄÄPELIKSI NAAMIOITUNEENA. OLEG ON PUOLESTAAN NEUVOSTOLIITTOLAINEN LENTÄJÄ, JONKA TUKIKOHTA ON LAVANSAARESSA. GUSTAV ON SAKSALAINEN MERIJALKAVÄEN SOTILAS, JOKA SIIRRETÄÄN PEIPSIJÄRVELTÄ TALLINNAAN KAIKITA MÄÄRÄNNYNSAALUEELLE, JONKA PÄÄMÄÄRÄ ON SUURSAARI.

HE kaikki ovat mukana Suursaaren taistelussa, kun tilanne Suursaaressa alkaa kiristyä syyskuun 14. päivän iltana vuonna 1944. Seuraavana päivänä saarella on täysi rähinä päällä. Monille seuraukset ovat kohtalokkaat. Yksi tarinan kertojista palaa saarelle yli 60 vuotta myöhemmin. Matkalla on mukana myös Irenen poika, hänkin jo eläkeikää lähentelevä, pohtien pian ymmärtämisen mahdollisuuksia. Suursaaren maihinnousu syyskuussa 1944 oli Suomen ja Neuvostoliiton aselevon aikana käyty taistelu, jossa suomalaiset ja saksalaiset joukot taistelivat toisiaan vastaan. Taistelu oli myös sikäli erikoinen, että neuvostoliittolaiset antoivat suomalaisille ilm- apua, aivan pyytämättä.