Pekka Lähteenkorva : Idän etuvartio? : Suomi-kuva 1945-1981

Takakansi

SAUNAN JA SISUN TILALLE TIETOA PUOLUEETTOMASTA LÄNSIMAISESTA DEMOKRATIASTA
Virallisesta Suomi-kuvasta vastannut ulkoministeriö oli sodan jälkeen monien haasteiden edessä. Sotarpropagandaksi tehty materiaali oli nyt käyttökelvotonta, ja tilalle kaivattiin kokonaan uudenlaista Suomi-kuvaa. Oli myös selvää, että Neuvostoliitolle oli otettava toiminnassa rakentava talvava. Samalla siirtyivät syrjään agraarikanstana sauna, sisu ja Sibelius, joiden tilalle haluttiin tuoda modernin teollistuneen maan iloja. Ulkoministeriön ponnisteli tehdäkseen Suomen tunnetuksi puolueettomana länsimaisena demokratiana, mutta samaan aikaan maataeva kääntyivät maailman katseet "suomettumisen" käsitte. Pääasiassa länsimaihin suunnatussa viestinnässä ulkoministeriö pyrki estämään Suomen ja Neuvostoliiton rinnastakaaineen parha in päin ja oikaise maan vääriä käsityksiä. Linja juurtui erityisen tiukaksi Kekkosen tulleet silloin, kun Suomen ta- paha ruokkivat naapurin epäilyjä maiden suhteiden kestävyydestä.

Ulkoministeriön toiminta ja Suomi-kuvan tekijöitä sodan jälkeen esittelevä kirja on jatkoa tekijäkaksikon teokselle Itkuisen puoksen maa. Virallinen Suomi-kuva 1918-1945 (2004). Kirja kuvituksineen perustuu pääasiassa ulkoasiainministeriön arkistosta kerättyyn aineistoon.

Esittely

Virallisesta Suomi-kuvasta vastannut ulkoministeriö oli sodan jälkeen monien haasteiden edessä. Sotapropagandaksi tehty materiaali oli nyt käyttökelvotonta, ja tilalle kaivattiin kokonaan uudenlaista Suomi-kuvaa. Oli myös selvää, että Neuvostoliitto oli otettava toiminnassa rakentavalla tavalla huomioon.

Samalla siirtyivät syrjään agraarikansan sauna, sisu ja Sibelius, joiden tilalle haluttiin tuoda kuva modernista teollisuusmaasta. Ulkoministeriö ponnisteli tehdäkseen Suomen tunnetuksi puolueettomana länsimaisena demokratiana, mutta samaan aikaan mainetta vahingoitti maailmalla keksitty "suomettumisen" käsite.

Ulkoministeriön toimintaa ja Suomi-kuvan tekijöitä sodan jälkeen esittelevä kirja on jatkoa tekijäkaksikon teokselle Ikuisen poudan maa. Suomi-kuva 1918-1945 (2004) ja perustuu ulkoministeriön arkistoihin.