Pekka Visuri & Heikki Talvitie : Kylmän sodan päätös

Takakansi

Suurvaltasuhteissa 1980-luvun alkupuoli oli kireän vastakkainasettelun aikaa. Kylmän sodan päättyminen mullisti Euroopan tilanteen: ydinsodan uhkan varjostamat suurvaltojen suhteet lämpenivät, Saksa yhdistyi ja itäblokki sekä lopuksi myös Neuvostoliitto hajosivat. Baltian maat itsenäistyivät, ja Suomi suuntautui kohti Euroopan unionia. Vuosien kuluessa koettiin monia dramaattisia tapahtumia, joiden seurauksena kehitys olisi saattanut johtaa katastrofiin.

Kylmän sodan päätös kuvaa tulenarkaa ajanjaksoa läheltä nähtynä ja henkilökohtaisesti koettuna. Kirjoittajat kuvaavat käänteentekeviä hetkiä perustellisesti ja arvioivat niitä uusimman tutkimustiedon valossa hyödyntäen erityisesti hiljattain tutkimuskäyttöön avattua Mauno Koiviston arkistoa sekä ulkoministeriön raportteja.

Erikoislähettiläs Heikki Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1988–1992 ja seurasi lähe­täistyviltä Neuvostoliiton hajoamista ja Venäjän nousua.

Valtiotieteen tohtori, tietokirjailija Pekka Visuri tarkkailee erityisesti Saksan yhdistymiseen johtaneita tapahtumia sekä vallanvaihdoksia itäblok­in maissa. Hän on tutkinut myös Suomen valtiojohdon päätöksentekoa.

Esittely

Kylmän sodan päättymisen dramaattiset hetket.

Kylmän sodan päättyminen mullisti Euroopan tilanteen ja loi myös Suomelle uudet toimintaedellytykset. Jälkeenpäin nähtynä muutos sujui rauhanomaisesti, mutta päättäjät kokivat useita uhkaavia tilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa katastrofiin. Suomalaisten kannalta pahin uhkakuva oli Neuvostoliiton ajautuminen samanlaiseen sisällissotaan, joka parhaillaan riehui Jugoslaviassa.

Diplomaatti Heikki Talvitie ja professori, politiikan tutkija Pekka Visuri kuvaavat tapahtumia ja arvioivat niitä uusimman tutkimustiedon valossa, sekä samalla kertovat, miltä asiat näyttivät henkilökohtaisesti koettuina. He ovat hyödyntäneet erityisesti ulkoministeriön raportteja ja viime aikoina tutkimuskäyttöön avattua Mauno Koiviston arkistoa.

Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1988-1992, joten hän kykeni lähietäisyydeltä näkemään Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän nousun. Visuri seurasi erityisesti Saksan yhdistymiseen johtaneita tapahtumia sekä vallanvaihdoksia itäblokin maissa ja on tutkinut Suomen valtiojohdon päätöksentekoa.