Pekka Visuri : Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947

Takakansi

MANNERHEIMIN JA PAASIKIVEN LINJAT: KUINKA SUOMI SELVIYTYI SODASTA RAUHAAN 1944–1947
Kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan kannaksella vei Suomen katastrofin partaalle, mutta tasavallan presidentiksi elokuun alussa valitun marsalkka Mannerheimin johdolla saatiin syyskuun alussa aikaan aselepo.

Välirauhansopimuksen ehdot näyttivät musertavan kovilta. Valtioneuvos J. K. Paasikivi luonnehti niitä ”hirvuisiksi”, ja Mannerheim sanoi hänelle: ”Sopimuksessa ei puhuta kapitulaatioista, mutta todellisuudessa välirauha on kapitulaatio, antautuminen. Meidän on tarkasti täytettävä välirauhansopimus. Se on välttämätön edellytys, jotta yleensä voimme ajatella elämää.”

Valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri kertoo, kuinka heikoista lähtökohdista lähtenyt Mannerheim hoiti päämiehenä pääministeriksi nousseen Paasikiven yhteistyöllä läpi vaikean ulkopoliittisen tilanteen. ”Paasikiven linja”, saatiin maan jälleenrakennus käyntiin ja sisä- poliittinen ilmapiiri vakautettua. Presidentiksi vuonna 1946 valittu Paasikiven tehtäväksi jäi siten luotsata Suomea aikuiseen kykyyn sodan jälkiselvittelyjen puristuksessa.

Kirja on jatkoa suositulle teokselle Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat. Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa (Docendo 2013).

Esittely

Kesän 1944 taisteluissa Suomen rintamat vakiinnutettiin, millä luotiin edellytykset aselevolle ja välirauhalle. Tasavallan presidentiksi elokuun alussa nimitetyllä marsalkka Mannerheimilla oli keskeinen rooli siirryttäessä sodasta rauhaan. Hänen tärkeimmäksi apulaisekseen kohosi marraskuussa pääministerinä aloittanut J. K. Paasikivi.

Mannerheim antoi "Paasikiven linjalle" vahvan tukensa. Presidentti ja pääministeri olivat yksimielisiä siitä, että välirauhansopimuksen määräysten täyttäminen oli välttämätöntä ja edellytti myös yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Yhtä lailla tärkeää oli sisäpoliittisen tilanteen pitäminen vakaana.

Maailmansodan päättyessä toukokuussa 1945 Suomi oli ehtinyt olla irti sodasta jo useita kuukausia. Kuitenkin vasta Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 mahdollisti Suomen aseman pysyvämmän vakiinnuttamisen.

Kylmän sodan merkkien voimistuessa valtiojohdon oli noudatettava toimissaan varovaisuutta, jotta Suomi ei olisi joutunut suurvaltakiistoihin mukaan. Tämä onnistui, ja Suomi jäi Eurooppaa halkovan blokkijaon pohjoiselle sivustalle puolueettoman Ruotsin kupeeseen.

VTT, professori Pekka Visurin kirjan keskeisiä lukuja ovat: kesän 1944 suurtaisteluista aselepoon, välirauhansopimuksen ehtojen täytäntöönpanon alku, kamppailu sisäpoliittisesta vallasta talvella 1945, sodan päätös Euroopassa ja heijastukset Suomeen, Pariisin rauhansopimuksen valmistelu kiristyvässä ilmapiirissä, rauhankonferenssi Pariisissa ja loppupäätelmät: miten Suomi selviytyi?