Pekka Visuri : Puolustusvoimat kylmässä sodassa : Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945-1961
Alkaen 9,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-PUOL-5FA1D5
Pekka Visurin teos avaa näkymiä Suomen puolustuspolitiikan kehittymiseen kylmän sodan aikana, tuoden esiin aikakauden kansainväliset paineet, sisäpoliittiset kamppailut ja puolustusvalmiuden muuttuvat realiteetit. Arkistotiedot ja uudet lähteet paljastavat puolustusvoimien roolin ja salaiset valmistelut vuosina 1945–1961.
Kenelle: Poliittisen historian ja sotahistorian opiskelijoille ja harrastajille.
Suomi eli kylmän sodan aikana ahtaassa raossa idän ja lännen voimien puristuksessa. Toisen maailmansodan voittajavallat sanelivat kovat rauhanehdot, jotka myös rajoittivat puolustusvoimien vahvuutta ja aseistusta. Toisaalta Neuvostoliiton kanssa tehtiin vuonna 1948 yya-sopimus, jossa Suomi sitoutui puolustamaan aluettaan kaikkien käytettävissä olevin keinoin.
Sisäpoliittisessa kamppailussa yrittivät kommunistit saada puolustusvoimat valvontaan tai muuten tehottomiksi. Valtiojohto näki puolustusvalmiuden kohottamisen tarpeen, mutta ei aluksi löytänyt siihen keinoja, joten puolustuskyky heikkeni 1950-luvulla kriittiselle tasolle.
J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen presidenttikausilla turvallisuuspolitiikassa korostettiin ulkopolitiikan ensisijaisuutta, ja puhuttiin mieluummin rauhasta ja ystävyydestä kuin maanpuolustuksen merkityksestä. Taustalla kuitenkin vaikuttivat kovat sotilaspoliittiset realiteetit. Kirjoittaja on saanut käyttöönsä arkistotietoja sekä muualta länteitä, jotka vasta nyt paljastavat kylmän sodan aiheuttamat uhat ja toisaalta salassa tehtyjen puolustusvalmistelujen laajuuden. Kuvaus sodanjälkeisestä puolustuspolitiikasta huipentuu syksyn 1961 noottikriisiin ja sitä seuranneeseen Pariisin rauhansopimuksen uudelleudentulkintaan, jolloin puolustusvoimien rooli turvallisuuspolitiikan tärkeänä osatekijänä alkoi vakiintua.
Pekka Visurin tutkimus on Suomen sodanjälkeisen poliittisen historian opiskelijoille ja harrastajille välttämätön perusteos.
Sisäpoliittisessa kamppailussa yrittivät kommunistit saada puolustusvoimat valvontaan tai muuten tehottomiksi. Valtiojohto näki puolustusvalmiuden kohottamisen tarpeen, mutta ei aluksi löytänyt siihen keinoja, joten puolustuskyky heikkeni 1950-luvulla kriittiselle tasolle.
J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen presidenttikausilla turvallisuuspolitiikassa korostettiin ulkopolitiikan ensisijaisuutta, ja puhuttiin mieluummin rauhasta ja ystävyydestä kuin maanpuolustuksen merkityksestä. Taustalla kuitenkin vaikuttivat kovat sotilaspoliittiset realiteetit. Kirjoittaja on saanut käyttöönsä arkistotietoja sekä muualta länteitä, jotka vasta nyt paljastavat kylmän sodan aiheuttamat uhat ja toisaalta salassa tehtyjen puolustusvalmistelujen laajuuden. Kuvaus sodanjälkeisestä puolustuspolitiikasta huipentuu syksyn 1961 noottikriisiin ja sitä seuranneeseen Pariisin rauhansopimuksen uudelleudentulkintaan, jolloin puolustusvoimien rooli turvallisuuspolitiikan tärkeänä osatekijänä alkoi vakiintua.
Pekka Visurin tutkimus on Suomen sodanjälkeisen poliittisen historian opiskelijoille ja harrastajille välttämätön perusteos.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Pekka Visuri |
| Teoksen nimi | Puolustusvoimat kylmässä sodassa : Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945-1961 |
| SKU | P-PUOL-5FA1D5 |
| Avainsanat | poliittinen historia, puolustusvoimat, turvallisuuspolitiikka, puolustuspolitiikka |