Pekka Visuri : Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941

Takakansi

Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa

Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomeen yhteyskenraaliksi. Hänen tuli huolehtia siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon.

Suomen johtajat olivat aluksi auliisti mukana Saksan suunnitelmissa. Vaikka kummallakin osapuolella oli omat päämääränsä, yhteistyö kesällä 1941 sujui hyvin. Jo syksyllä Suomen ja Saksan intressien erot nousivat kuitenkin esille, kun hyökkääjän tappiot kasvoivat ja punaarmeijan puolustus sitkistyi.

Erfurth merkitsi keskustelut Mannerheimin kanssa tarkasti muistiin. Hänen sotapäiväkirjansa vuodelta 1941 on ainutlaatuinen dokumentti ja samalla dramaattinen kertomus sodan alkupäivien aurinkoisten päivien tunnelman muutoksesta kohti vuoden synkkää loppua.

Valtiotieteiden tohtori, eversti Pekka Visuri toisei tähän hihen jatkossodan tapahtumia käsitteleviin kirjoihinsa Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat (Docendo 2013) ja Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (Docendo 2015).

Esittely

Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta!

Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi.

Erfurth saapui Helsinkiin jo seuraavana päivänä - toistaiseksi vielä huomaamattomasti siviilipuvussa liikkuen. Ilmoittautuessaan marsalkka Mannerheimille hän kertoi, että Saksan hyökkäys alkaa noin kymmenen päivän kuluttua. Jo sitä ennen suomalaisten odotettiin mobilisoivan armeijansa sodan ajan vahvuuteen ja olevan valmiina liittymään hyökkäykseen kesäkuun lopulla.

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan.

Aluksi kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Baltian suunnalta hyökänneet saksalaiset saavuttivat Leningradin alueen, ja suomalaiset pääsivät Itä-Karjalassa Syvärille ja Kannaksella Leningradin reunoille. Sitten Neuvostoliiton puolustus kuitenkin sitkistyi.

Saksan päämaja pyysi suomalaisia jatkamaan hyökkäystä myös Leningradin suunnalla, mutta Mannerheim ei siihen suostunut vedoten armeijan kokemiin suuriin tappioihin.

Kenraali Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa, jonka pääosan suomennos on liitetty tähän dramaattisten sotatoimien johtamisesta kertovaan kirjaan.

Professori Pekka Visuri on kirjoittanut useita teoksia sotahistoriasta, kansainvälisestä politiikasta ja poliittisesta historiasta.