Pentti Airio : Aseveljeys : saksalaiset ja suomalaiset Itä-Lapissa 1941-1944 - Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa

Takakansi

ASEVELJEYS Saksalaiset ja suomalaiset Itä-Lapissa 1941–1944 Miten saksalaisten läsnäolo Itä-Lapissa koettiin jatkosodassa 1941–1944? Tämä kirja ja oheinen DVD-elokuva antavat lisävalaistusta aseveljien ihmissuhteista sekä väitetyn liittolaisuuden olemuksesta ja syvyydestä. Neuvostoliitto painosti Suomea etsien uutta tilaisuutta väkivallan käyttöön. Talvisota oli osoittanut, että Suomen kansan riittivät olivat liian harvat hoitamaan yhän pitkän itärajan puolustamisen. Ruotsi halusi kuitenkin keskittyä oman turvallisuutensa takaamiseen. Ei ole siis ihme, että Suomen johto oli halukas kumppanuuteen Hitlerin kanssa loppukesällä 1940. Itä-Lapin väestölle aseveljeys ei ollut vastenmielistä, sillä sodan aika oli osin sujunut suu ja pohjoisessa paljon huonomminkin. Alimmarivättävä systä syksyllä 1944 Suomen arkistoja putsattiin ja oltiin kovin huolestuneita kumppanuuden kehittymisestä kanssasotijaksi kesään 1941 mennessä. Ruotsin sotilasasiamies majuri Gösta von Stedingk seurasi kuitenkin Helsingissä tarkoin tapahtumien kulkua – hänen Tukholmaan arkistoidut raporttinsa ovat ainutlaatuisesti esillä kirjassa.

PENTTI AIRIO on prikaatikenraali ja sotahistorian dosentti. Hän on käyttänyt aineistona aikaisempien tutkimusten lisäksi Suomen, Saksan ja Ruotsin arkistolähteitä sekä kuvituksessa ennen julkaisemattonta kuva-aineistoa. Mukana Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa -dokumentti.

Esittely

Suomen kansan rivit olivat talvisodan aikana liian harvat hoitamaan yksin pitkän itärajansa puolustamisen. Entinen emämaa Ruotsi halusi keskittyä oman turvallisuutensa takaamiseen. Neuvostoliiton karhu painosti Suomea etsien uutta tilaisuutta väkivallan käyttöön. Ei ole siis ihme, että Suomen johto oli halukas kumppanuuteen Hitlerin tarjoutuessa ottamaan Suomi-neito hakaristikotkan siipien suojaan loppukesällä 1940.

Ymmärrettävistä syistä syksyllä 1944 puhdistettiin arkistoja ja oltiin kovin muistamattomia kumppanuuden kehittymisestä kanssasotijaksi kesään 1941 mennessä. Ruotsin sotilasasiamies Helsingissä majuri Gösta von Stedingk seurasi kuitenkin tarkoin tapahtumien kulkua ja nämä raportit ovat tallella Tukholmassa.

Itä-Lapin väestölle aseveljeys ei ollut vastenmielinen, sillä sodan aika olisi voinut sujua pohjoisessa paljon huonomminkin.

Prikaatikenraali ja sotahistorian dosentti Pentti Airio on tarkastellut sotavuosia Itä-Lapissa käyttäen aineistonaan aikaisempien tutkimusten lisäksi Suomen, Saksan

ja Ruotsin arkistolähteitä.

Airio toimi sotahistorian asiantuntijana ja yhtenä käsikirjoittajana vuonna 2013 valmistuneessa Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa DVD -elokuvan työryhmässä. Kyseinen elokuva on kirjan mukana maksuttomana oheistuotteena.