Pentti Kähkönen & Henri-Louis Empaytaz : Aleksanteri I:n suuri löytö
31,50 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-ALEK-771C38
Pentti Kähkösen ja Henri-Louis Empaytazin teos tarkastelee, miten Venäjän keisari Aleksanteri I arvosti Suomea ja käytti sitä reformiensa kokeilukenttänä, paljastaen uusia näkökulmia hänen hengelliseen elämäänsä ja kuolemaansa ympäröiviin mysteereihin.
Pentti Kähkösen teos Venäjän keisari Aleksanteri I:stä, Suomen suuriruhtinaasta
osoittaa, kuinka Aleksanteri I erityisesti arvosti Suomen kansaa ja kuinka Suomi oli
hänen edistyksellisten reformiensa kokeilukenttä. Kirja sisältää myös osaksi ennen
suomeksi julkaisematonta aineistoa Venäjän uskonnollisen keisarin elämänvaiheista. Aleksanteri I, joka oli Venäjän ortodoksikirkon jäsen, kävi hengellisiä keskusteluja monien eri kristillisiin hengellisiin liikkeisiin kuuluvien henkilöiden kanssa.
Baltiansaksalainen paronitar von Krüdener ja sveitsiläinen jumaluusoppinut Henri-
Louis Empaytaz, jotka liikkuivat herrnhutilaisen veljesseurakunnan mukana,
vaikuttivat syvällisesti keisarin hengelliseen heräämiseen ja kääntymiseen. Juliane
von Krüdener oli kirjeenvaihdossa Keisarinna Jelizaveta Aleksejevnan hovineidon
Roxana Sturdzan kanssa. Useat keisarinnan hovineidoista olivat pietistejä. Keisari
Aleksanteri I:n kuolemaan liittyvät seikat ovat herättäneet kiinnostusta lähes 200
vuoden ajan. Joulukuun 1. päivänä 2025 tulee kuluneeksi 200 vuotta Aleksanteri I:n kuoleman virallisesta ajankohdasta. Taganrogissa paikalla olleiden ristiriitaiset
havainnot Aleksanterin sairausajan viimeisistä hetkistä ja keisarin menehtymisen
jälkeiset tapahtumat ovat synnyttäneet huhuja Aleksanteri I:n lavastetusta
kuolemasta. Aleksanteri I:n sarkofagi avattiin keisari Aleksanterin II aikana 1866 ja
bolševikkien aikana 1921. Hauta oli tyhjä. Väitettiin, että Aleksanteri I olisi ottanut
käyttöönsä salanimen Fjodor Kuzmitš ja elänyt sitten Tomskin alueella Siperiassa
kuolemaansa, vuoteen 1864 asti.
osoittaa, kuinka Aleksanteri I erityisesti arvosti Suomen kansaa ja kuinka Suomi oli
hänen edistyksellisten reformiensa kokeilukenttä. Kirja sisältää myös osaksi ennen
suomeksi julkaisematonta aineistoa Venäjän uskonnollisen keisarin elämänvaiheista. Aleksanteri I, joka oli Venäjän ortodoksikirkon jäsen, kävi hengellisiä keskusteluja monien eri kristillisiin hengellisiin liikkeisiin kuuluvien henkilöiden kanssa.
Baltiansaksalainen paronitar von Krüdener ja sveitsiläinen jumaluusoppinut Henri-
Louis Empaytaz, jotka liikkuivat herrnhutilaisen veljesseurakunnan mukana,
vaikuttivat syvällisesti keisarin hengelliseen heräämiseen ja kääntymiseen. Juliane
von Krüdener oli kirjeenvaihdossa Keisarinna Jelizaveta Aleksejevnan hovineidon
Roxana Sturdzan kanssa. Useat keisarinnan hovineidoista olivat pietistejä. Keisari
Aleksanteri I:n kuolemaan liittyvät seikat ovat herättäneet kiinnostusta lähes 200
vuoden ajan. Joulukuun 1. päivänä 2025 tulee kuluneeksi 200 vuotta Aleksanteri I:n kuoleman virallisesta ajankohdasta. Taganrogissa paikalla olleiden ristiriitaiset
havainnot Aleksanterin sairausajan viimeisistä hetkistä ja keisarin menehtymisen
jälkeiset tapahtumat ovat synnyttäneet huhuja Aleksanteri I:n lavastetusta
kuolemasta. Aleksanteri I:n sarkofagi avattiin keisari Aleksanterin II aikana 1866 ja
bolševikkien aikana 1921. Hauta oli tyhjä. Väitettiin, että Aleksanteri I olisi ottanut
käyttöönsä salanimen Fjodor Kuzmitš ja elänyt sitten Tomskin alueella Siperiassa
kuolemaansa, vuoteen 1864 asti.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Pentti Kähkönen & Henri-Louis Empaytaz |
| Teoksen nimi | Aleksanteri I:n suuri löytö |
| SKU | P-ALEK-771C38 |
| Avainsanat | Aleksanteri, Venäjä, Venäjän historia, Kirkkohistoria, Pietismi, Uskonnollisuus, Herätysliikkeet, Hernnhutilaisuus, Uskonnollinen herääminen |