Peter Esterhazy : Sydämen apuverbit = A sziv segedigei : johdatus kaunokirjallisuuteen

Mikä Péter Esterházyn Sydämen apuverbit oikeastaan on? Se on merkillisen harmoninen kakofonia, jonka käynnistää minäkertojan äidin kuolema. Aluksi sureva poika kertoo äitinsä hautajaisista, mutta romaanin taitekohdassa kertoja vaihtuu kuolleeksi äidiksi, joka muistelee omaa elämäänsä. Unkarin kehuvina vuosina ja poikansa kuvitteellisia hautajaisia. Äidin ja pojan lisäksi teoksessa on kolmas, ulkopuolinen kertoja, joka ripottelee kommentteihinsa suoria ja muunnettuja lainauksia muiden kirjailijoiden teoksista. Nämä kolme ääntä kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat polyfonisen kudelman, josta hahmottuvat menetyksen arkuva äidissä – elämänsä, työnsä, vihamiestensä ja lastensa kautta heijastuvat perhe ja perhesuhteet, suku ja Unkarin lähihistoria. Elämä ja kuolema sekoittuvat toisiinsa tässä kirjassa, suru voimattomaan raivoon, alistuminen välttämättömän edessä karkeaan leikkisyyteen, armoton rehellisyys sanalliseen nokkeluuteen.