Peter Greenaway : Kohtalokkaat numerot

Kirjoitin ensimmäisen version aiheesta Drowning by Numbers vuonna 1982, samanaikaisesti kuin leikkasimme Piirtäjän sopimusta. Sen jälkeen syntyi monta uutta versiota, joissa kuitenkin juoni, pelit ja luonnekuvat säilyivät kutakuinkin ennallaan. Tässä julkaistu versio oli syksyllä 1987 Suffolkissa suoritettujen pääkuvausten pohjana.

Cissie Colpittsin tarina on pitempi. Vuonna 1976 hän esiintyi yhtenä henkilönä — ei siis kolmena — Tulse Luperin kumppanina lyhytelokuvassa Vertical Features Remake ja vuoden 1978 versiossa The Fallsista. Siinäkin hän kunnioitti suuresti vesitorneja, sillä katselunaan Gooleen vesitornin huipulta 'Hullin tulta' hän alkoi käsitellä VUE:n (Violent Unknown Event — Väkivaltainen Tuntematon Tapahtuma) vaikutuksesta. Hänen suuntaan vuoti verta, häntä alkoi vaivata himuus ja pahantahtoinen yhdessä, neitseelliset pelokkuuden värittämät tunnelmallisuus ja pimeät elokuvateatterit alkoivat vetää häntä puoleensa.

Elokuvassa Drowning by Numbers — Kohtalokkaat numerot — on kolme henkilöä — isoäiti, tytär ja tyttärentytär — jotka kaikki solidaarisesti kolmisin seksuaalisessa toimiin epäyttävyyttä aktiviteemeihinsa vastaan. The Fallsin rakastaja Tulse Luperin ei tule enää. Vain Henry Madgett (magot — moth, mage — magia, eli perhonen ja maagi) liittyy. Hän on näennäiseltä ammatiltaan coroner — kuolinsyiden tutkija — mutta sisimmältään ennen kaikkea peluri, joka vapauttaa kolmois-Cissie Colpittsin rikollisesta vastuustaan saaden perin vähän vastalahjaksi.

Mutta ikään kuin sen hyvitykseksi, Cissien loppu on jo suunniteltu. Jossakin tulevassa projektissa hän — jälleen yksikössä — 92-vuotiaana grand old ladyna menehtyy kaikessa hiljaisuudessa verenvuotoon philadelphialaisen elokuvateatterin karmosiinnpunaisella plyysituulella katsellessaan Renoirin elokuvaa Boudu eli Boudu sauvé des eaux. Hukkumisteema kiinnosti häntä yhä.

Peter Greenaway Maaliskuussa 1988