Petri Saraste : Kirjeenvaihtaja

Takakansi

Millaista on matkustaa kriisipaikoille yksin yön pimeinä tunteina? Miten omat pelot voitetaan maailman kiehumispisteissä? Kuinka ihmisten luottamus saavutetaan kriisien keskellä?

Ulkomaan­kirjeenvaihtajan työ on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Mitä hyvää ja huonoa tekniikan kehittyminen on tuonut mukanaan?

Petri Saraste (s. 1958) on monissa liemissä marinoitu toimittaja ja kirjeenvaihtaja. Hänen arkeaan ovat olleet niin Berliinin muurin murtuminen, Jugoslavian ja Tšekkoslovakian hajoaminen, sodat ja luonnonkatastrofit, ydinvoimalaonnettomuudet, vallankaappaukset ja terrori-iskut mutta toisaalta myös Suomen presidenttien valtiovierailut ja seurustelut pandakarhujen kanssa. Katsojalle puolentoista minuutin katkelmana näkyvän raportin kokoaminen on saattanut viedä useita päiviä. Saraste kertoo, kuinka uutis- ja ajankohtaisohjelmia tehdään ja millaisia jälkiä työ voi tekijäänsä jättää. Hän avautuu myös omasta taustastaan, perheestään ja vakavasta sairastumisestaan.

Esittely

Harva ihminen tai edes kirjeenvaihtaja on elämänsä aikana todistanut tuhoa, hätää, kaaosta ja selviytymistä yhtä läheltä kuin pitkän linjan ulkomaantoimittaja Petri Saraste. Kirjassaan Saraste syventää tuntemuksiaan ulkomaan komennuksiensa ajoilta sekä avaa, mitä kaikkea uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimittamiseen sisältyy ja minkälaisia jälkiä se voi tekijäänsä jättää.

Petri Sarasteen kirjeenvaihtaja-aikaan mahtuvat muun muassa Berliinin muurin murtuminen, Balkanin sodat, Tsernobylin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudet, monet sodat ja luonnonkatastrofit sekä vallankaappaukset ja terrori-iskut, Hän kertoo olleensa monesti vahingossa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta sanoo kirjeenvaihtajan työhön kuuluvan myös äkkilähtöjä tapahtumapaikoille mitä ihmeellisimpiä reittejä ja kulkuneuvoja käyttäen.

Saraste kuvaa kirjassaa elävästi kirjeenvaihtajan työtä, joka näkyy katsojalle puolentoista minuutin katkelmina TV:ssä, mutta saattaa viedä tekijältään päivien työn. Hän myös pohtii havainnoillisesti, miten toimittajan ja erityisesti kirjeenvaihtajan työ on muuttunut.