Petri Vaittinen (toim.) : Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa

Takakansi

Mitä minä pelkään? Olen osa äärettömyyttä. Olen osa kaikkeuden suurta voimaa, yksinäinen maailma miljoonien maailmoiden parissa, niinkuin ensi luokan tähti, joka sammuu viimeksi. Riemu elää, riemu hengittää, riemu olla olemassa! Riemu tuntea ajan jäisen-kylmänä valuvan suoniansa pitkin ja kuunnella yön hiljaista virtaa ja seisoa nuorella auringossa. Kayskelen aurinko pitkin, seison auringolla, en tiedä mistään muusta kuin auringosta. Aika – muuntajatar, aika – hävittäjätär, aika – loihtijatar, tuletus uusiin juoniin, tuhansin kavaluuksiin tarjoamaan minulle olemassaolon niin kuin pieni siemenen, niinkuin kehään kiertyneen käärmeen, niinkuin merellisen luodon? Aika – sinä murhaajatar – väisty luotani! Aurinko täyttää rintani suloisella hunajalla ääriä myöten ja sanoo: kerran sammuvat kaikki tähdet, mutta ne loistavat aina pelkoa vailla.

Edith Södergran

Esittely

Pieni runokirja on kaunis, sykähdyttävä, yllättävä ja koskettava kokoelma suomalaista runoutta. Rakkaudella koottu valikoima sisältää mm. Edith Södergranin, Uuno Kailaan ja Eino Leinon säkeitä.