Platon : Teokset 1 : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras

Platonin (427–347 eKr.) teokset ovat pysyvästi ajankohtaista filosofian perustaa. Jo antiikin aikana esitettiin kaikki ne keskeiset ongelmat, joita läntmainen ajattelu meidän päiviimme asti on pohtinut. Melkein samaa voi sanoa Platonin yksinään: A.N. Whiteheadin tunnetun lauseen mukaan koko läntmainen filosofia on joukko reunahuomautuksia Platonin teoksiin.

Näämä vuoropuhelumutoiset tutkielmat eivät ole pelkästään filosofian monumentteja. Osuva ja vivahteikas keskustelijain kuvaus, esityksen laaja asteikko todistuksesta paatokesen, ironiaan arrollisuuteen tekevät niistä elävää kirjallisuutta. Siitä osaltaan johtunee, että tämä lähes kahden ja puolen vuosituhannen takainen teossarja on itäisenälaista kokonaisuudessaan säilynyt jälkimaailmalle.

Platonin tuotannosta on eri aikoina ollut suomeksi saatavilla seitsemän dialogia. Filosofisesti ja kielellisesti ajankohtaisen käännösten tarve on jo kauan ollut tuntuva, ja kun kreikan kielien suomentajankaan on viime vuosina ilahduttavasti kasvanut, on käsillä olevan teossarjan laiton-Plato-laitoksen ilmestyminen käynyt edulliseksi. Sen toimittaa ja niihin professuollisen osaamisen ja aatteen johdolla työskentelevät toimikunta suomentajineen ja asiantuntijoineen.

Käsillä oleva osa, ensimmäinen seitsemästä, sisältää yhdeksän varhaista teosta. Apologia (Sokrateen puolustuspuhe) ja Kriton esittävät Platonin näkemyksen opettajansa viimeisistä päivistä. Lakhes, Euthyfron ja Kharmides ovat keskusteluja perushyveistä: urheudesta, hurskaudesta ja malttista. Hippias (lyhyempi dialogi) pohtii kyvyn, taidon ja tiedon suhdetta, Ion runoutta ja innoitusta, Lysis ystävyyttä. Osan päätäntönä on Protagoras, ensimmäinen Platonin 'suurista dialogeista', Sokrateen ja sofistien loistielias monivaiheinen väittely hyveestä ja tiedosta — Platonille keskeisestä aiheesta.