Rafael Koskimies : Nuijamieheksi luotu : Yrjö Koskisen elämä ja toiminta vuosina 1860-1882

Professori Rafael Koskimiehen isosetä G. Z. Forsman, myöhemmin aateloituna Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen on »merkillisin kaikista Forsmanin nimeä kantaneista suomalaisista miehistä», sanoo tämän kirjan tekijä. Hän oli lähtöisin ruotsalaisesta kodista ja hänestä tuli Snellmanin ohella ja jälkeen maamme kiehtovin ja voitokkain suomalaisuustaistelija. Hän oli pieteetillinen, yliopistomies, suomalaissukuinen puolueen johtaja, loistavakynäinen lehtimies ja historiotietäjä sekä pelkäämätön valtiopäivämies, jonka lopulta päätti senaattoriksi. Vuosien 1860–1882 ajalta professori Koskimies arvioi ehkä täydellisimmin Koskisen valtavaa lehtimiestyötä ja siihen läheisesti liittyvää toimintaa pappissäädyn arvo valtaisena jäsenenä vuosien 1872, 1877–78 ja 1882 valtiopäivillä sekä hänen käänteentekevää teostaan »Oppikirja Suomen kansan historiassa» ja sen synnyttämää kiihkeää polemiikkia; tässä teoksessa maamme vaiheita ensimmäisen kerran katsotaan suomalaisesta näkökulmasta ja sen johtavana aiheena oli Suomen kansan kehittyminen yhä suurempaan kansalliseen ja valtiolliseen tietoisuuteen. Koskisen jyrkkäsanainen ja rohkea taistelu asenne herätti poikkeuksellista vihaa, häntä tosiaan vihattiin enemmän kuin Snellmania. »Eräs selitys siihen», sanoo tekijä, »on ehkä hänen pisteliäässä ironiassaan, joka ilmeisesti poikkesi Snellmanin harjoittamasta suorasuutuntaustyylistä».