Raimo Väyrynen : Suomi ja ydinaseet
12,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-SUOM-CDF74A
Raimo Väyrysen tietoteos tarkastelee ydinasevarustelun kehitystä kylmästä sodasta nykypäivään ja sen merkitystä kansainväliselle politiikalle sekä Suomelle. Teos nostaa esiin myös Suomen turvallisuuspolitiikan ja ydinaseiden välisen historiallisen yhteyden.
Kenelle: Aikuisille kansainvälisestä politiikasta, turvallisuuspolitiikasta ja ydinaseiden historiasta kiinnostuneille lukijoille.
Kansainvälisen politiikan arvostetun tutkijan Raimo Väyrysen elämäntyön mittainen tietoteos avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomelle.
2010-luvun alussa virinnyt toive ydinaseiden poistamisesta osoittautui lyhytaikaiseksi. Valtava tuhovoima tekee niiden käytön järjettömäksi, mutta varsinkin Venäjän holtiton uhkailu taktisten ydinaseiden käytöstä luo uusia uhkakuvia. Suomessa on syytä pureutua ydinasestrategioiden merkitykseen, nyt kun Nato-jäsenyyden myötä ydinaseet ovat uudella tavalla ulkopolitiikan ytimessä.
Ydinaseet ovat olleet aiemminkin suomalaisten huolenaihe. Erityisesti Lappi ja Itämeri olivat ydinasespekulaatioiden kohteena. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä.
Presidentti Kekkonen joutui alati rauhoittamaan Neuvostoliiton johtoa, joka yhtäaikaa sekä aiheutti konflikteja että pelästyi niitä. Berliinin ja Kuuban kriiseissä ydinpommin räjäyttäminen saattoi olla lähellä.
Muun muassa Notre Damen, Harvardin ja Princetonin yliopistoissa sekä Suomen Akatemian että Ulkopoliittisen instituutin johdossa työskennellyt emiritusprofessori Raimo Väyrynen osoittaa, kuinka ydinaseet ovat olleet aiemminkin suomalaisten huolenaihe. Erityisesti Lappi ja Itämeri olivat ydinasespekulaatioiden kohteena.
Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Kekkonen joutui alati rauhoittamaan Neuvostoliiton johtoa, joka yhtäaikaa sekä aiheutti konflikteja että pelästyi niitä.
Valtavan tuhovoiman vuoksi ydinaseiden käyttö on järjetöntä, mutta ydinasevallat pitävät niitä yllä pelotteen uskottavuuden vuoksi. Varsinkin Venäjän politiikka Ukrainan hyökkäyssodan aikana luo uhkia. Tosiasiassa Venäjä pyrkii estämään Naton syvemmän sitoutumisen sotaan Ukrainassa.
Ydinaseet eivät missään tapauksessa ole menneisyyden jäänteitä, vaan ovat uudella tavalla kansainvälisen politiikan keskiössä. Siten Väyrysen perusteellinen kirja on mitä ajankohtaisin tietoteos.
2010-luvun alussa virinnyt toive ydinaseiden poistamisesta osoittautui lyhytaikaiseksi. Valtava tuhovoima tekee niiden käytön järjettömäksi, mutta varsinkin Venäjän holtiton uhkailu taktisten ydinaseiden käytöstä luo uusia uhkakuvia. Suomessa on syytä pureutua ydinasestrategioiden merkitykseen, nyt kun Nato-jäsenyyden myötä ydinaseet ovat uudella tavalla ulkopolitiikan ytimessä.
Ydinaseet ovat olleet aiemminkin suomalaisten huolenaihe. Erityisesti Lappi ja Itämeri olivat ydinasespekulaatioiden kohteena. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä.
Presidentti Kekkonen joutui alati rauhoittamaan Neuvostoliiton johtoa, joka yhtäaikaa sekä aiheutti konflikteja että pelästyi niitä. Berliinin ja Kuuban kriiseissä ydinpommin räjäyttäminen saattoi olla lähellä.
Muun muassa Notre Damen, Harvardin ja Princetonin yliopistoissa sekä Suomen Akatemian että Ulkopoliittisen instituutin johdossa työskennellyt emiritusprofessori Raimo Väyrynen osoittaa, kuinka ydinaseet ovat olleet aiemminkin suomalaisten huolenaihe. Erityisesti Lappi ja Itämeri olivat ydinasespekulaatioiden kohteena.
Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Kekkonen joutui alati rauhoittamaan Neuvostoliiton johtoa, joka yhtäaikaa sekä aiheutti konflikteja että pelästyi niitä.
Valtavan tuhovoiman vuoksi ydinaseiden käyttö on järjetöntä, mutta ydinasevallat pitävät niitä yllä pelotteen uskottavuuden vuoksi. Varsinkin Venäjän politiikka Ukrainan hyökkäyssodan aikana luo uhkia. Tosiasiassa Venäjä pyrkii estämään Naton syvemmän sitoutumisen sotaan Ukrainassa.
Ydinaseet eivät missään tapauksessa ole menneisyyden jäänteitä, vaan ovat uudella tavalla kansainvälisen politiikan keskiössä. Siten Väyrysen perusteellinen kirja on mitä ajankohtaisin tietoteos.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Raimo Väyrynen |
| Teoksen nimi | Suomi ja ydinaseet |
| SKU | P-SUOM-CDF74A |