Raisa Lardot : Jäätyneet linnut putoavat oksiltaan = Däized linud lanktoba oksilpei = Zamerzsie pticy padaût s vetok

Takakansi

Kun minä synnyin minä synnyin kuin lumihiutale. Kuin valkoinen luminen hiutale minä putosin (vahingossa) isäni taivaalta suoraan mustan routamaan päälle. Mikä kohtalo! Mitkä ääriviivat! Koko ikä on mennyt niitä ihmetellessä, niitä piirittäessä. Nyt alan olla valmis. Itseni mittainen. Kohta on kevät. Aurinko paistaa kuin ei milloinkaan ennen. Se paistaa kaikille. Minun isäni ei ole minua jättänyt, ei unohtanut. Kohta minä olen taas noussut taivaalle, kohta putoan taas alas?

Esittely

Kirjailija Raisa Lardot palaa juurilleen herkässä ja kauniissa runoteoksessa Jäätyneet linnut
putoavat oksiltaan, jonka runot liikkuvat muistoissa ja nykypäivän Vepsässä.
Runot ovat teoksessa suomeksi, vepsäksi ja venäjäksi. Kirjan valokuvat on ottanut Suomen
sukukansojen dokumentoinnista palkittu kuvaaja Mikko Savolainen.

Sinähän käveletkin jo kuin vepsäläinen, hän sanoo
ja toden totta
minähän kävelenkin jo kuin vepsäläinen
viidenkymmenen vuoden takaa
se tirisee ulos
tämä vepsäläisyys
tämä ikiaikainen askel