Raisa Porrasmaa : Japani pintaa syvemmältä : muutakin kuin sake, sushi ja samurait

Takakansi

»Tunkeisimme väkijoukossa elokuisen illan saunamaisen tukahduttavassa kuumuudessa Pohjois-Kioton Funaokayaman vuoren huipulla. Katseet suuntautuivat horisontissa häämöttävää Daimoji-vuorta kohti ja kädet ojentuivat tallentamaan näkyä kännykkäkameroilla. Pään tullekinletit nuolevat vuoren kupeeseen pystytettyjä mäntyrötköjä. Suurta merkitsevän dai-merkin lisäksi neljän muun vuoren kylkeen muotoutilut valtavat kirjoitusmerkit nousevat näkyviin pimeydestä.»

Japani pintaa syvemmältä tarjoaa lukuisia näkökulmia japanilaiseen elämään sekä nykypäivänä että menneinä vuosisatoina. Kirjassa pohditaan maahan liittyviä mielikuvia, mietitään japanilaisen kulttuuriidentiteetin menestyksen arvoitusta, seurataan työelämän vaativuutta sekä ihmetellään japanilaisten tyyneyttä vuoden 2011 katastrofin jälkeen. Katse suunnataan myös viime vuosisatoihin, joiden aikana monet menettivät työnsä, tukirakennelmansa ja virtuaaliluddylliset paikavaki ihmissuhteita.

Japanilaisessa maailmankuvassa ihminen ei ole luonnon herra vaan on voimaton luonnonilmiöiden edessä. Kirjan lopussa tarkastellaankin maanjäristyskatastrofin ja Fukushiman ydinonnettomuuden vaikutusta ihmisten arkeen ja arvomaailmaan.

Japani pintaa syvemmältä astuu sisälle japanilaiseen kulttuuriin ja tutustuttaa myös puoliin, joihin maassa vieraileva matkailija harvemmin törmää. Vaikka kirkasankukkien maa saa tummia sävyjä, kirjassa ei unohdeta japanilaisen kulttuurin lumovoimaa.

Japanologi Raisa Porrasmaa on opettanut japanin kieltä, pitänyt luentoja maan kulttuurista ja kirjoittanut Japania käsitteleviä lehtijuttuja. Tällä hetkellä hän työstää Japanin klassista kirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaansa Hosei-yliopistossa Tokiossa.

Esittely

Japani pintaa syvemmältä tarjoaa lukuisia näkökulmia japanilaiseen elämään niin tämän päivän saarivaltiossa kuin sen menneinä vuosikymmeninä ja -satoina. Kirjassa pohditaan 127-miljoonan asukkaan maahan liittyviä mielikuvia, mietitään japanilaisten kulttuurituotteiden menestyksen arvoitusta, seurataan työelämän vaativuutta sekä ihmetellään japanilaisten tyyneyttä vuoden 2011 maaliskuussa maata koetelleen katastrofin jälkeen.

Osansa huomiosta saavat japanilaiseksi kasvaminen, ihmisten uskonto- ja luontokäsitykset sekä keisarin ja median asema yhteiskunnassa. Katse suunnataan myös viime vuosikymmeniin, joiden aikana monet menettivät työnsä, tukiverkot heikentyivät ja virtuaalitodellisuudet paikkasivat ihmissuhteita.

Japanilaisessa maailmankuvassa ihminen ei ole "luomakunnan kruunu" vaan voimaton luonnon suuruuden edessä. Kirjan lopussa tarkastellaankin maanjäristyskatastrofin ja Fukushiman ydinonnettomuuden vaikutusta ihmisten arkeen ja heidän turvallisuuskäsitykseensä sekä japanilaisten arvomaailmaan.

Japanin pintaa syvemmältä astuu japanilaiseen kulttuuriin ja tutustuttaa myös puoliin, joihin maassa vieraileva matkailija harvemmin törmää.