Raoul Palmgren : Kapinalliset kynät 3 : Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus - Rauhan ja edistyksen optimismista kylmään sotaan (1944-51)
Alkaen 9,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-KAPI-3001A5
Raoul Palmgrenin "Kapinalliset kynät 3" on laaja-alainen tutkimus itsenäisyyden ajan työväenliikkeen kaunokirjallisuudesta 1944–1951, tarkastellen sodan jälkeisiä yhteiskunnallisia muutoksia ja kirjallisuuden roolia niissä.
Kenelle: Kiinnostuneille työläiskirjailijoista, työväenkulttuurista ja suomalaisen kaunokirjallisuuden historiasta.
Itsenäisyysajan kaunokirjallisuus III Rauhan ja edistyksen optimismista kylmään sotaan (1944-51)
Kapinalliset kynät I-III on elimellistä jatkoa 1966 ilmestyneelle Raoul Palmgrenin teokselle Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeen kaunokirjallisuus. Nyt tarkastelun kohteena on itsenäisyysajan työväenliikkeen ja muu sosialistisen aatemaailman vaikutuspiirissä syntynyt kaunokirjallisuus.
Aiheen käsittely jakautuu kolmeen pääjaksoon rajapyykkeinä kansalaissota (1918), Lapuanliikkeen vuosi (1930), sotapolitiikan romahdus (1944) sekä uusmodernismin valtakauden alkuun (1951). Kukin jakso on itsenäinen erityisesti teoksena.
Teossarjassa ilmaisee itsenäisyysajan työväenliikkeen kirjallisuudelle olennaista periodien piirteet, yksilöllisyyden: 'joukkosydämien' tilalla on nyt ollut 'kapinalliset kynät'. Tutkimus esittelee noin 140 työväenliikkeen kaunokirjallisuuden runoilijaa Ultra-heikona aikana eli 1940-luvun Sillanpäähän rinnalla Hagar Olssonin, O.V. Kuusisen ja Elmer Diktoniuksen, edustaen myös uutta työläiskuntaa: F.E. Sillanpää ja Pentti Haanpää, teollisuustyöväestön uskollinen kuvastin Toivo Pekkasen, 30-luvun lopulta Ultra-tulokkaan Kati Vala, marginaalissa Helvi Hämäläisen sekä Lisa Sireliuksen, jonka ammatin kuvaus hallitsi Viljo Kajavan, Arvo Turtiaisen, Elvi Sinervon, Jarno Pennasen ja Olavi Siippaisen.
Sodan jälkeisessä uudessa tilanteessa Kiila, johon liittyi myös ruotsinkielisten modernisti-radikaalien kärkijoukko, nousee kirjallisen elämän johtavaksi ryhmittymäksi, mutta näkyvä asema on myös tamperelaisilla työläiskirjailijoilla kärkähminaan Lauri Viita ja Väinö Linna. Käsittelyä täydentävät 80-luvulle ulottuva 'perspektiivi'.
Tutkimus nostaa esiin itsenäisyyssuomen kolmen ensimmäisen vuosikymmenen unhoon painetun 'toisen Suomen', mutta osoittaa myös missä työväen aatemailmaa edustava kirjallisuus on taiteen etujoukkona tunkeutunut kansalliselle parnassolle. Palmgrenin tutkimussarjan myötä on syntynyt Suomen työväenhenkisen kulttuurin tähän mennessä laajamittaisin kirja- ja ainventti.
Päällys: Kaarina Bjerstedt
Kapinalliset kynät I-III on elimellistä jatkoa 1966 ilmestyneelle Raoul Palmgrenin teokselle Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeen kaunokirjallisuus. Nyt tarkastelun kohteena on itsenäisyysajan työväenliikkeen ja muu sosialistisen aatemaailman vaikutuspiirissä syntynyt kaunokirjallisuus.
Aiheen käsittely jakautuu kolmeen pääjaksoon rajapyykkeinä kansalaissota (1918), Lapuanliikkeen vuosi (1930), sotapolitiikan romahdus (1944) sekä uusmodernismin valtakauden alkuun (1951). Kukin jakso on itsenäinen erityisesti teoksena.
Teossarjassa ilmaisee itsenäisyysajan työväenliikkeen kirjallisuudelle olennaista periodien piirteet, yksilöllisyyden: 'joukkosydämien' tilalla on nyt ollut 'kapinalliset kynät'. Tutkimus esittelee noin 140 työväenliikkeen kaunokirjallisuuden runoilijaa Ultra-heikona aikana eli 1940-luvun Sillanpäähän rinnalla Hagar Olssonin, O.V. Kuusisen ja Elmer Diktoniuksen, edustaen myös uutta työläiskuntaa: F.E. Sillanpää ja Pentti Haanpää, teollisuustyöväestön uskollinen kuvastin Toivo Pekkasen, 30-luvun lopulta Ultra-tulokkaan Kati Vala, marginaalissa Helvi Hämäläisen sekä Lisa Sireliuksen, jonka ammatin kuvaus hallitsi Viljo Kajavan, Arvo Turtiaisen, Elvi Sinervon, Jarno Pennasen ja Olavi Siippaisen.
Sodan jälkeisessä uudessa tilanteessa Kiila, johon liittyi myös ruotsinkielisten modernisti-radikaalien kärkijoukko, nousee kirjallisen elämän johtavaksi ryhmittymäksi, mutta näkyvä asema on myös tamperelaisilla työläiskirjailijoilla kärkähminaan Lauri Viita ja Väinö Linna. Käsittelyä täydentävät 80-luvulle ulottuva 'perspektiivi'.
Tutkimus nostaa esiin itsenäisyyssuomen kolmen ensimmäisen vuosikymmenen unhoon painetun 'toisen Suomen', mutta osoittaa myös missä työväen aatemailmaa edustava kirjallisuus on taiteen etujoukkona tunkeutunut kansalliselle parnassolle. Palmgrenin tutkimussarjan myötä on syntynyt Suomen työväenhenkisen kulttuurin tähän mennessä laajamittaisin kirja- ja ainventti.
Päällys: Kaarina Bjerstedt
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Raoul Palmgren |
| Teoksen nimi | Kapinalliset kynät 3 : Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus - Rauhan ja edistyksen optimismista kylmään sotaan (1944-51) |
| SKU | P-KAPI-3001A5 |
| Avainsanat | työläiskirjailijat, työväenkulttuuri, työläiskirjallisuus |