Raoul Palmgren : Kapinalliset kynät : Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus 3 - Rauhan ja edistyksen optimismista kylmään sotaan (1944-51)
10,50 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-KAPI-4B7BA5
Raoul Palmgrenin teos tarkastelee vuosien 1944–51 työväenkirjallisuutta rauhan ja edistyksen optimismista kylmän sodan varjostamiin vuosiin. Teos nostaa esiin työväenliikkeen ja radikaalin kirjallisuuden keskeisiä edustajia sekä heidän rooliaan sodanjälkeisessä kulttuurikentässä.
Itsenäisyysajan kaunokirjallisuus III Rauhan ja edistyksen optimismista kylmään sotaan (1944-51)
Kapinalliset kynät I-III on elimellistä jatkoa 1966 ilmestyneelle Raoul Palmgrenin teokselle Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeen kaunokirjallisuus. Nyt tarkastelun kohteena on itsenäisyysajan työväenliikkeen ja muu sosialistisen aatemaailman vaikutuspiirissä syntynyt kaunokirjallisuus.
Aiheen käsittely jakautuu kolmeen pääjaksoon rajapyykkeinä kansalaissota (1918), Lapuanliikkeen vuosi (1930), sotapoliittikan romahdus (1944) sekä uusdemismin valtakauden alkaminen (1951). Kukin jakso on ilmestynyt erillisenä teoksena.
Teossarjan nimi ilmaisee itsenäisyysajan työväenliikkeen kirjallisuuden olennaiset alisävyt: piirtein, yksilöllisyyden: 'joukkosydämestä' on tullut 'kapinalliset kynät'. Tutkimus jakautuu neljään osaan (1944-51, puolikansallinen irtiotto, kirjallisuuden rintama, radikaalien suomenruotsalaisten rooli). Keskeisiä kirjailijoita ovat Edith Södergran, Hagar Olsson, O.V. Kuusinen ja Elmer Diktonius, mutta heidän rinnallaan kirjallisuuden kentälle astuvat myös Ilmari Kianto, kansainvälisyysutopioiden kuvauksistaan tunnettu Toivo Pekkanen, 30-40-luvulta Eino Hanski ja Elvi Sinervo, vasemmistosuuntauksen runoilijat Larin Kyösti ja runokykyjään hallinnut Hella Wuolijoki sekä suosiassaan Kiilan ryhmän nuoret kapinalliset Viljo Kajava, Arvo Turtiainen, Elvi Sinervo, Jarno Pennanen ja Olavi Siippainen.
Sodanjälkeisessä uudessa tilanteessa Kiila, johon liittyi myös ruotsinkielisten modernisti-radikaalien kärkijoukko, nousee kirjallisen elämän johtavaksi ryhmittymäksi, mutta näkyvä asema on myös tamperelaisilla työläiskirjailijoilla kärkihahmoinaan Lauri Viita ja Väinö Linna. Käsittelyä täydentää 80-luvulle ulottuva 'perspektiivi'.
Tutkimus nostaa esiin itsenäisyyssuimakennemien ensimmäisen vuosikymmenen uhon painetun 'toisen Suomen', mutta osoittaa myös missä työväen aatemaailmaa edustava kirjallisuus on taiteen etujoukkona tunkeutunut kansalliselle parnassolle. Palmgrenin tutkimussarjan myötä on syntynyt Suomen työväenkirjallisen kulttuurin tähän mennessä laajimmatkin kirjavanavienti.
Kapinalliset kynät I-III on elimellistä jatkoa 1966 ilmestyneelle Raoul Palmgrenin teokselle Joukkosydän. Vanhan työväenliikkeen kaunokirjallisuus. Nyt tarkastelun kohteena on itsenäisyysajan työväenliikkeen ja muu sosialistisen aatemaailman vaikutuspiirissä syntynyt kaunokirjallisuus.
Aiheen käsittely jakautuu kolmeen pääjaksoon rajapyykkeinä kansalaissota (1918), Lapuanliikkeen vuosi (1930), sotapoliittikan romahdus (1944) sekä uusdemismin valtakauden alkaminen (1951). Kukin jakso on ilmestynyt erillisenä teoksena.
Teossarjan nimi ilmaisee itsenäisyysajan työväenliikkeen kirjallisuuden olennaiset alisävyt: piirtein, yksilöllisyyden: 'joukkosydämestä' on tullut 'kapinalliset kynät'. Tutkimus jakautuu neljään osaan (1944-51, puolikansallinen irtiotto, kirjallisuuden rintama, radikaalien suomenruotsalaisten rooli). Keskeisiä kirjailijoita ovat Edith Södergran, Hagar Olsson, O.V. Kuusinen ja Elmer Diktonius, mutta heidän rinnallaan kirjallisuuden kentälle astuvat myös Ilmari Kianto, kansainvälisyysutopioiden kuvauksistaan tunnettu Toivo Pekkanen, 30-40-luvulta Eino Hanski ja Elvi Sinervo, vasemmistosuuntauksen runoilijat Larin Kyösti ja runokykyjään hallinnut Hella Wuolijoki sekä suosiassaan Kiilan ryhmän nuoret kapinalliset Viljo Kajava, Arvo Turtiainen, Elvi Sinervo, Jarno Pennanen ja Olavi Siippainen.
Sodanjälkeisessä uudessa tilanteessa Kiila, johon liittyi myös ruotsinkielisten modernisti-radikaalien kärkijoukko, nousee kirjallisen elämän johtavaksi ryhmittymäksi, mutta näkyvä asema on myös tamperelaisilla työläiskirjailijoilla kärkihahmoinaan Lauri Viita ja Väinö Linna. Käsittelyä täydentää 80-luvulle ulottuva 'perspektiivi'.
Tutkimus nostaa esiin itsenäisyyssuimakennemien ensimmäisen vuosikymmenen uhon painetun 'toisen Suomen', mutta osoittaa myös missä työväen aatemaailmaa edustava kirjallisuus on taiteen etujoukkona tunkeutunut kansalliselle parnassolle. Palmgrenin tutkimussarjan myötä on syntynyt Suomen työväenkirjallisen kulttuurin tähän mennessä laajimmatkin kirjavanavienti.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Raoul Palmgren |
| Teoksen nimi | Kapinalliset kynät : Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus 3 - Rauhan ja edistyksen optimismista kylmään sotaan (1944-51) |
| SKU | P-KAPI-4B7BA5 |
| Avainsanat | työläiskirjailijat, työväenkulttuuri, työläiskirjallisuus |