Riikka Tanner & Tuula Lind : Käheä-ääninen tyttö = Kaalengo tsaj

Takakansi

Karjalasta lähti evakkoon joukottain myös mustalaisia. Minne ikinä he päätyivätkin, vastaanotto oli tyly. Tämä ensimmäinen Suomen mustalaisten historiaa romanien omasta näkökulmasta lähestyvä teos kuvaa paljastavasti tuon ajan viranomais- ja kulttuurirasismia, jonka päämääränä oli hoitaa "mustalaishaitta" pois silmistä ja päiväjärjestyksestä. Sillä oli seurauksensa. Tuula Lindin elämäntarina on yksi niistä.

Tarina alkaa v. 1953 Espoon Mäkkylästä. Evakkomustalaisten leirissä nuori äiti taipuu antamaan vuoden ikäisen Tuulan lastensuojeluviranomaisten huostaan. Lapsi sijoitetaan Mustalaislähetyksen uuteen lastenkotiin Sipooseen, jonne tuodaan säännöllisin väliöin muitakin vanhemmiltaan erotettuja romanilapsia. Lastenkotiverkosto ulottuu hajasijoituksina muualle. Niiden kautta kulkee useita satoja mustalaisten lapsia. Tuula voi lastenkodissa huonosti. Syitä ei tutkita, kirjoihin tulee vain merkintä: "Normaalia levottomampi, keskinkertainen, laiska, kuriton." Tumman lapsen elämälle alkaa rakentua tumma reuna. Samaan aikaan kasvaa myös lapsestaan luopuneen äidin saldo.

Esittely

Ensimmäinen Suomen kaalojen historiaa avoimen puolueellisesti, mustalaisen omin silmin, tarkasteleva teos, joka esittää monta kiusallista kysymystä.

Käheä-ääninen tyttö kertoo Tuula Lindin tarinan. Hän syntyi 1950-luvun Suomeen karjalaistaustaisen evakkomustalaisen lapsena, kaalona. Koska perhettä ei huolittu kirjoille Espooseen, se eli siellä "linnun kirjoilla". Tuulan viranomaiset ottivat lastensuojelu- ja irtolaislakiin vedoten haltuunsa vuoden ikäisenä.

Lapsi sijoitettiin Mustalaislähetyksen lastenkotiin. Sen ankarassa kurissa hän voi huonosti. Syitä ei tutkittu, kirjoihin tuli vain merkintä: "Normaalia levottomampi, keskinkertainen, laiska, epäsiisti ja kuriton." Kun tyttö toimitettiin Korvaklinikalle käheän äänensä takia, käheyden todettiin saattavan johtua psyykkisestä kieroutumasta. Ja niin edelleen.

Käheä-ääninen tyttö on valkolaisten kasvattaman mustalaislapsen kertomus viranomais- ja kulttuurirasismista, jonka päämääränä oli hoitaa "mustalaishaitta" pois silmistä ja päiväjärjestyksestä.

Teoksen on Tuula Lindin kokemusten pohjalta kirjoittanut toimittaja Riikka Tanner. Se perustuu paitsi päähenkilön muistiinpanoihin, suvun perimätietoon ja haastatteluihin myös julkisiin asiakirjoihin.