Riitta Konttinen : Sammon takojat : Nuoren Suomen taiteilijat ja suomalaisuuden kuvat

Miten kultakauden taiteilijat rakensivat suomalaista identiteettiä? Ranskasta Suomeen 1890-luvun alussa palanneet taiteilijat kutsuivat itseään nimellä Sammon takojaat. He uskoivat, että poliittisesti kiristyvissä oloissa kansallisen taiteen tärkeä tehtävä oli kertoa, keitä me olemme. Venäläisisen painostuksen lisääntyessä he halusivat teoksillaan vahvistaa suomalaista identiteettiä ja itsetuntoa.
Sammon takojiin kuului suuria taiteilijasuankareita kuten Albert Edelfelt, Axel Gallén, Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja Emil Wikström, mutta myös monia muita kuten Väinö Blomstedt, Louis Sparre, Venny Soldan-Brofeldt ja Helmi Biese. He kuvasivat taiteessaan suomalaista maisemaa, kansaa ja kalevalaista mytologiaa - ja loivat teoksillaan Suomi-kuvaa perinnöksi tuleville polville.
Sammon takojaat esittelee seitsemäntoista 1800–1900 lukujen vaihteessa vaikuttanutta kuvataiteilijaa. Teos kertoo heidän keskinäisistä suhteistaan, tuo uusia näkökulmia heidän teoksiinsa ja kansallisen taiteen kuvaan, jossa ilmenee myös kiintoisia säröjä ja ristiriitoja.