Risto Korhonen : Etelärannan mahtivuodet

Takakansi

ONKO SUOMALAISEN KONSENSUKSEN JA TUPOJEN AIKA LOPULLISESTI OHI?
1990-luvulla Suomen työmarkkinapolitiikkaa ravistelivat lama, Emu-jäsenyys ja globalisaatio, ja 2000-luvulla työnantajapuoli pääsi niskan päälle ammattiyhdistysliikkeestä. Miten EK luopui tulopoliittisista kokonaisratkaisuista? Millaista on ollut kova peli kulisseissa – niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella? Vieläkö ay-liikkeessä harjoitetaan puoluepolitiikkaa?
Kokeneen työmarkkinatoimittajan Risto Korhosen Etelärannan mahtivuodet jatkaa ja täydentää hänen aiempaa kirjaansa Hakaniemen voimavuodet – Valtapeliä ay-liikkeessä 1985–1995. Uudessa kirjassaan Korhonen on käyttänyt vuosikymmenten aikana keräämäänsä arkistoa ja haastatellut useita työmarkkinapolitiikan keskeisiä vaikuttajia, kuten Antti Herlinilä, Lauri Ihalaisla, Lauri Lylyä, Jaana Laitinen-Pesolaa, Seppo Riskiä, Sture Fjäderiä, Riku Aaltoa, Mikko Mäenpäätä ja Matti Huutolaa.

"Tämä kirja kannattaa lukea. Se on terävä katsaus työmarkkinoiden ja politiikan tapahtumiin 2000-luvulla."
Matti Huutola (SAK:n varapuheenjohtaja vuodesta 2004)

Esittely

Emu-ratkaisu ja globalisaatio muuttivat aikanaan suomalaisen työmarkkinapolitiikan suunnan. Tuposta tuli kirosana työnantajille ja lopulta EK poisti sen säännöistään. Mutta onko konsensuksen aika lopullisesti ohi?

Vaikka puoluepolitiikka näytti katoavan ammattiyhdistysliikkeestä, todellisuus oli toista. Sari Sairaanhoitajan sanotaan aiheuttaneen lähes 10 vuotta kestäneen taloudellisen taantuman. Pelasivatko kokoomus ja sairaanhoitajat uhkapeliä tuhansien potilaiden hengillä? Oliko näin?

Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien peli oli kulisseissa kovaa, vaikka julkisivu haluttiin säilyttää. Työtaistelujen aikana naamiot kuitenkin karisivat. Palkansaajapuolella yhteistyö ei myöskään ollut aina auvoista.

Näistä asioista kertoo työnantaja- ja palkansaajapuolella arvostetun kokeneen työmarkkinatoimittajan Risto Korhosen Etelärannan mahtivuodet, johon hän on haastatellut työmarkkinapolitiikan keskeisiä vaikuttajia ja käyttänyt vuosikymmenien aikana kokoamaansa arkistoa.

Kirjaa varten on haastateltu muun muassa Antti Herliniä, Lauri Ihalaista, Lauri Lylyä, Jaana Laitinen-Pesolaa, Seppo Riskiä, Sture Fjäderia, Riku Aaltoa, Mikko Mäenpäätä ja Matti Huutolaa.