Risto Nivari : Avaimella suljettu

Pastori Risto Nivarin toisen aforismikokoelman keskeisiä teemoja ovat vapaan elämänuskalluksen ja elämänilon löytäminen, aukkojen murtaminen liikkumattoman ikivisauksen muuriin. Hän rohkaisee lukijaa sytyttämään rihkamät tuleen, jotta kulta erotuisi. Hän raivaa tietä itsenäiseen ajatteluun, kyselemiseen, etsimään, eteenpäin irtaämiseen. Ihmisen täytyy uskaltaa olla heikko, jotta hänestä tulisi väkevä, oikealla tavalla ylpeä, jotta voisi opetella nöyryyttä. Hänen on myönnettävä itsessään olevalle pahalle olemassaolon oikeus voidakseen kasvaa hyväksi.

— Aforismin tekijä on kuin näyttelijä, joka verhon raosta tirkistelemällä pyrkii luomaan kuvaa yleisöstään, mutta jääkin esiripun yllättäen avautuessa muiden tutkittavaksi. Niin myös Risto Nivarin ytimekkäät, joskus hätkähdyttävän rohkeat mietteet maallisista ja hengellisistä elämänkysymyksistä ovat samalla tunnustuksia, omaperäisen ajattelijan persoonallista tilitystä. Pyrkimys myönteisyyteen ei ole taittunut niistä aforismeille luonteenomaisista käreistä. Hänen jakelamansa iskut ovat tervehdyttävää šokkihoitoa, joka saa itse kunkin tarkastelemaan totuuksiensa paikkansapitävyyttä.