Risto Uimonen : Median mahti : kuinka journalistit käyttävät valtaa ja pakottavat maan mahtavia eroamaan

Takakansi

Mikä on totta ja mikä tarua median mahdissa?

Tiedotusvälineillä, neljännellä valtiomahdilla, on tämän päivän Suomessa valtaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Siinä missä takavuosien journalistit nöyristelivät herroja ja aristelivat rooliaan, tämän päivän päättäjät joutuvat väkisinkin ottamaan huomioon vallan vahtikoiran terävät hampaat. Monet poliittisen, taloudellisen ja hengellisen vallan ylimmät käyttäjät – muiden muassa Jaakko Lassila, Anneli Jäätteenmäki, Ilkka Kanerva, Suvi Lindén, Pekka Vennamo, Kauko Juhantalo, Iiro Viinanen, Mikael Liljus ja piispa Ilkka Kantola – ovat joutuneet tuntemaan läheltää median megafonivaikutuksen, tiedotusvälineiden päivittäisen tarkkailijain huomion. Viimeksi yleistestit antoivat näytön mahdista vaalien rahoituskriisien yhteisessä ehdossa 2009. Media teki palveluksen demokratialle pakottaessaan puolueet avautumaan yli vuoden mittaisen kohun ja julkisen painostuksen alla. Tiedotusvälineillä on paitsi valta muuttaa mielikuvia ja historian kulkua myös vahva moraalinen vastuu sananvapauden eettisinä toteuttajina.

Terävänäköisenä poliittisena kolumnistina tunnettu Risto Uimonen on seurannut vallankäyttäjien suhdetta journalisteihin jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Median mahti valottaa harvinaisen kiinnostavalla tavalla paitsi mediahuhrien kirjavia kohtaloita myös demokraattisen palvelijoiden haasteellista sarkaa.

Esittely

Tiedotusvälineillä on Suomessa valtaa enemmän kuin koskaan ennen. Sen ovat saaneet tuntea nahoissaan muun muassa Anneli Jäätteenmäki, Ilkka Kanerva, Suvi Lindén, Eeva Kuuskoski, Matti Ahde, Jouko K. Leskinen, Iiro Viinanen ja Jaakko Lassila sekä piispa Ilkka Kantola. He ovat menettäneet virkansa mediamylläkässä, vaikka he olivat aikoinaan mahtavia poliittisen, taloudellisen ja hengellisen vallan käyttäjiä.

Takavuosina journalistit nöyristelivät herroja ja aristelivat rooliaan neljäntenä valtiomahtina. Urho Kekkosen ero presidentin virasta tuli siksi suomalaisille yllätyksenä vuonna 1981. Tänään jokainen päättäjä joutuu ottamaan huomioon vallan vahtikoiran terävät hampaat. Kun tiedotusvälineet panevat ison pyörän pyörimään ja toistavat samaa hälysanomaa päivästä toiseen, se merkitsee usein "onnettomalle tunarille" lähtölaskennan alkua - tai naurunalaiseksi joutumista.

Risto Uimonen on seurannut Kekkosen ajoista lähtien vallankäyttäjien suhdetta journalisteihin. Mikä on totta ja mikä tarua median mahdissa? Miten toimittajat käyttävät vaikutusvaltaansa? Kirja valottaa myös sitä, kuinka maan mahtavat ovat musertuneet julkisuuden armottomassa valokeilassa.