Ritva Kovalainen : Kauniiden hevosten maa = Land of beautiful horses

Takakansi

Kuvallinen kertomus maa- valokuvaoteos kuvaa Turkin Kappadokiaa, sen maisemia, ihmisiä ja eltyen elämää. Muinaisten vuosien aikana muodostuneita tufasa on veistoksellisten kuin taideteos, ihminen on nykyisin satumaisella tavalla asennut tähän maastoon kivikeroaan asumansa osaan kivenveistesten maassa. Ihmisen ja kulttuurien on hiiliitty, eikä ole ihan oikeaa maata kuin lopussa ei sitältä anneta.

Ihmisiä ja kulttuureita, kylä ja kauan, ovat jatkaneet jälkeenä Kappadokian. Erityinen satumainen on kuvat, jotka valitsettu tähän, on mustakivisen maalauksen pitkin linjoja laakeuksien.

Historiallisen keranmusten pinnalla on nykykahvijan kappadokialaisen elämää. Valokuvat ja runot pysäyttävät tätä ohikulkevaa hetkeä: ihmisen, heidän elämän, heidän matkaan laajan laakson reunalle hevoskaravaan, puutarhuriin, äitiin tai lapseen, sellaisina kuin he kerran ovat olleet.

Land of beautiful barren brings together a collection of photographs of the Cappadocia region of Turkey, its landscape, its people, its changing life. Its landscape, tortured like sculpture, has proved most in- hospitable for humans and rock- carved houses are crumbling like ancient statues. The land has always been a meeting ground of cultures, and it is hard to see where one ends and another begins.

People and cultures drift, and only towns, touching their remains. Cappadocia. Enjoy an experience in the future. Printed in the marks of the early Christian monasteries are these small moments shared.

On the surface of the historical landscape thrives daily life of Cappadocia. These photographs and poems capture the moments: painting, memories, the journey, the people, the children, along the landscape as border as nature, as mothers and children, as they once were.

Esittely

Kauniiden hevosten maa -valokuvateos kuvaa Turkin Kappadokiaa, sen maisemia, historiaa ja
kylien elämää. Tuhansien vuosien aikana muovautunut tuffi maa on veistoksellinen kuin taideteos,
ja ihminen on erityisen viehättävällä tavalla asettunut tähän maisemaan kaivertamalla asuntonsa
suoraan kivettyneeseen maahan. Luonnon ja kulttuurin ero on häilyvä, eikä ole ihan selkeää missä
talo loppuu ja vuori alkaa.
Ihmiset ja kulttuurit, jotka tulivat ja menivät, ovat jättäneet jälkensä Kappadokiaan. Erityisen
vaikuttavia ovat kuvat, joita varhaiskristilliset munkkiyhteisöt maalasivat pieniin
luolapyhättöihinsä. Nykypäivän kappadokialaisten elämä on historiallisten kerrostumien pinnalla.
Tähän teokseen on taltioitu ohikiitäviä hetkiä, ihmisiä, heidän ilmeitään, heidän matkaansa läpi
maiseman paimenena tai puutarhurina, äitinä tai lapsena, sellaisina kuin he kerran ovat olleet.