Rolf Edberg : Siru linnunrataa

Merien luotojen autioituminen. Humisevien metsien kuolema tekniikan hyväksi. Onko ihminen tekniikkaan kelpaavine aivoineen kehityksen fiasko kuten dinosaurus? Näitä kysymyksiä pohtii ruotsalainen diplomaatti vaeltaessaan lomamatkallaan poikansa kanssa Norjan tuntureita ja samalla läpi ihmisen esihistorian ja historian. Edberg luo luonnontieteiden nykyisiin tutkimustuloksiin pohjautuvaa maailmankuvaa ja miettii samalla ihmislajin edessä olevia ongelmia kultivoidun eurooppalaisen tavoin. Huimaavan taidokkaasti hän siirtyy neitseellisiltä maapalloa kiertävien metsästäjäheimojen parista renessanssitaiteilijoihin tai kaukaisiin tähtisumuihiin ja laskeutuu jälleen elegantisti puronvarren kivelle sytyttämään piippunsa kädellä, joka on samaa ainetta kuin tähdet. — Kulttuuri-ihmisen selkeä pohdinta, osviitat ongelmien ratkaisemiseksi hahmottuvat tämän vaelluskirjan lehdille, ja koskematon luonto soveltaa ne yksityisen ihmisen ja maan mittakaavaan.

"Tinkimätön ja asiallinen ihmiskunnan kehityksen ja odotettavan kohtalon tarkastelu — samalla kaunokirjallinen saavutus" (Valvoja)

"Edbergin perin inhimillinen kirja kuuluu niihin teoksiin, joita olisi luettava joka kodissa, joka koulussa, joka oppilaitoksessa" (Suomen Kuvalehti)