Saija Nissinen : Sitomisen taito ja muita novelleja

Takakansi

JOKA JUHANNUS perheen aikuiset lapset tulevat, kotiin. Isä ei ole muuttunut, eikä äiti, ja lapsuuden huoneet on palautettu viimeistä piirtoa myöten ennalleen. Veljen moottoripyörä ei ole enää ratkaisu. Keskikesän kuumuudessa on pakko käyttää kaikki voimansa, jos haluaa pyristellä irti menneisyyden tahmasta.

SITOMISEN TAITO -kirjan outoutunnelmaiset novellit nostavat ihmiselämän pohjavirrat kirkkaaseen valoon. Sairaalassa työskentelevä Reino on vaihtanut nimensä Aaroniksi, koska elää Elviksen lauluista. Poliisi hankittuu trufeille murha- yrityksestä kuulustelemansa naisen kanssa, ja EU-virkamies haluaa selittää menneisyyttään kirjoittamalla rakkaus- elämästään. Entinen jalkapalloilija kierrättää tyhjät iskulauseensa politiikan käyttöön, omissa puheissa tuntuu sansikan maku. Vain itsenäisyyspäivän juhlat kokoavat yötön presidenttiparin kansan televisionjuhlien hohteeseen. Ja jos presidentti suostuu kristallikruunun kirkkaassa valossa, onko mitään enää jäljellä?

SITOMISEN TAITO on Saija Nissisen esikoisteos.

Esittely

Joka juhannus perheen aikuiset lapset tulevat kotiin. Isä ei ole muuttunut, eikä äiti, ja lapsuuden huoneet on palautettu viimeistä piirtoa myöten ennalleen. Keskikesän kuumuudessa on pakko käyttää kaikki voimansa, jos haluaa pyristellä irti menneisyyden tahmasta. Lopullinen pako voi silti olla mahdoton, vaikka alla olisi kuinka nopea moottoripyörä.

Saija Nissisen vaikuttavat, outotunnelmaiset novellit näyttävät ihmiset niin kirkkaasti valaistuina, että heistä kiinnostuu väistämättä. Mielisairaalassa työskentelevä Reino on vaihtanut nimensä Aaroniksi, koska elää Elviksen lauluista. Mutta onko hän itse riittävän järjissään auttaakseen muita? Entä miten käy poliisille, joka hankkiutuu treffeille murhayrityksestä kuulustelemansa naisen kanssa? Ja montako tähteä lomakohteen hotellilla pitää olla, jos avioliitolle pitää saada uusi alku"

Sitomisen taito kuvaa taitavasti ja hienovaraisesti ihmiselämän pohjavirtoja. Tiukassa tilanteessa voi tavata elämänsä ihmisen tai kääntää rakkaalleen selän, mutta on mahdotonta jatkaa, jos omalla elämällä ei ole mitään merkitystä. Vain itsenäisyyspäivän linnanjuhlat kokoavat kansakunnan yhteen televisioruutujen hohteeseen. Ja jos presidentti sortuu kristallikruunujen kirkkaassa valossa, onko mitään enää jäljellä?