Sami Antero Nygrén : Synnyin piirtämään hankea enkeleille.

Lainasin kirjastosta kuun
sen kolkoimman ja sumun tahriman
jo matkalla kiukkuraksi
viikon päästä se muuttui sähköiseksi

Tytön silmät katsoivat kuuta
joutsenet lensivät sen valossa
mieluummin olisin lainannut
niiden uskollisuuden
ja kopioinut kaikille maailman sieluiille
piraattikopiot
joutsenten onnesta

Koska ihminen osaa vain pyllistää
ainoa yhteys viattomaan olentoon

ajatukset aivojen untuvapeitossa
se kahdeksan prosenttia kapasiteetista

unien ja unelmien täyttäessä
92 prosenttia muusta tilasta
lennä pienillä siivillä

¨
Antoisia lukuhetkiä niin surrealismin ystäville, kuin muillekin runon ystäville. Kirja kertoo kasvutarinan kun elämässä on muutakin kuin yksinolo. Kirjan muutamat yksinäisyys runot ovat vain muisto menneestä. Kiitän ihmisiä, jotka kuuluvat elämääni, jaksamisestanne. Kiitos, etten ole enää niin yksin. Halaan psykedeliaa ja vesiväripiirtoheittimiä. Hippi minussa ei ole kuollut selvänäkään. Peace and love kaikille Ukrainan sodan melskeissä.

Sami Antero Nygrén, Tampere. 1979 syntynyt varhaiseläkeläinen, kirjoittaja ja kirjoittamisen ohjaaja. Pahasti lukihäiriöinen synesteetikko, joka myös säveltää ja piirtää. Luterilaisuus on tärkeä osa elämää, kalastuksen, villiyrttien ja sienien ohella. Julkaissut seitsemän kokoelmaa: Valitus, virret, korkeat veisut, Tikatut pilvet odottavat jälkitarkastusta matkalla pelkistettyyn ihmeeseen, Surua sieluni kengät kivun maassa väärin kulkevat, Katsehelmet aamuisilla kasvoilla - Glancedrops on a morningly face (englanniksi kääntänyt Pinja Bergman), Salohaltianseitikki kauneinta metsässä, Itkun hiljainen suunta, Saavuin sormenpäittesi punahunnuntielle, Erilaisuuden taakse pudonnut kummajainen. Sekä myös Jouko Kalervo Hämysen näytelmä Jumalan rakastama. On myös sanoittanut Timo Kittilän klassisen laulusarjan. Maakuntakirjailijoiden jäsen. Väliaikaisen morsiamen kitaristi, säveltäjä, äänittäjä.