Samu Nyström : Helsinki 1914-1918 : toivon, pelon ja sekasorron vuodet

ENSIMMÄISEN MAAILMANSOTA tarkoitti Euroopan kaupunkiväestöille päivittäisen elämän jatkuvaa vaikeutumista. Monivuotisen kriisiajan seuraukset yllättivät kaikki, lopputuloksesta puhumattakaan. Tässä kirjassa maailmansodan ja Suomen sisällissodan tapahtumiin paneudutaan helsinkiläisen kaupunkiyhteisön silmin. Keskipisteessä ovat kriisiajan helsinkiläiset ja heidän jokapäiväinen elämänsä.

SODAN JA VALLANKUMOUSTEN VUODET olivat pelkojen lisäksi täynnä lupauksia ja toiveita, jotka lopulta vaihtuivat pettymyksiin ja väkivaltaisuuksiin. Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän romahtaessa myös kaupunkiyhteisön perusteet sortuivat. Kadut täyttyivät mielenosoituksista ja mellakoista. Kaupunkilaiset alkoivat järjestäytyä alhaalta päin. Syntyi järjestysmiesjoukkoja, vhteänkaarteja ja suojeluskuntia, jotka pyrkivät aluksi yleisen järjestyksen turvaamiseen, mutta alkoivat pian varustautua toisiaan vastaan.

LOPPUVUODESTA 1917 Helsinki oli pelon kaupunki. Myöhään illalla 26.1.1918 Helsingin työväentalon torniin nousitettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi ja pitkä perheiy ttoisat saapui kaupunkiin. Punaisen Suomen pääkaupungin aikaa kesti kaksi ja puoli kuukautta, minkä jälkeen Helsingistä tuli valkoisten ja saksalaisten kaupunki. Väkivaltaisuuksien rinnalla jokapäiväisen elämän ongelmat vaikeutuivat päivä päivältä, ja vain maailmansodan päättyminen marraskuussa 1918 pelasti helsinkiläiset nälänhädältä.

SAMU NYSTRÖM on helsinkiläinen historiantutkija, joka on kirjoittanut useita Helsingin historiaa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja, mm. teoksen Helsinki 1918 yhdessä Laura Kolben kanssa. Kaupunkihistorian lisäksi hän on tutkinut mm. terveydenhuollon, pelastustoimen ja ensihoidon historiaa. Käsillä oleva teos pohjautuu Samu Nyströmön väitöskirjaan.