Samuli Paronen : Kapina : romaani

»Käytään pois autosta jäi hänelle käteen pieni musta laukku, vasempaan taskuun lähes viisikymppiä käteistä ja tyhjä säästökirja, oikeaan kotelo jossa partakone. Omat olivat askeleet, omat kivut. Ei paljon omaa, tuntui kuin siinäkin olisi jo puolet liikaa.»

Mies on työtön ja sairas, tulevaisuutta ei ole, sikäli että ei ole paikkaa minne mennä, ei rahaa millä maksaa paikasta, ei työtä millä saada rahaa. Viisikymppiä ei riitä pitkälle, ammattiliittoakaan ei maksa, koska siihen ei kuulunut tarpeeksi kauaa. Ja vielä äsken oli olemassa toinen maailma, haave noususta, oman auton ostosta, menestymisestä. Miehen kivut kasvavat, ja hänestä tuntuu että hänen sairaat solunsa ovat nousseet kapinaan terveitä vastaan samalla tavalla kuin yhteiskunnassakin on käymässä. Epäkohdat, sairaudet, kivut niellään mukanaan tuomaa kurjuus ei ole syytä, mies miettii, vaan seurausta. Syy täytyy yhteiskunnasta kaivaa esiin ja parantaa ne; vasta sitten kivut häviävät, sairaiden solujen kapina hiljenee saavuttuaan tarkoituksen.

Kapina on iskevä ja tehoava kuvaus yhteiskunnan vähäosaisista.